Hyvikset ja pahikset samassa pöydässä

Uteliaan huolestuneena kuuntelin taloustoimittajien Juha-Pekka Raesteen ja Hannu Sokalan kirjan Maailman 50 vaarallisinta yritystä. Vaarallisimpien listalta löytyy maailman suurin juomavalmistaja The Coca-Cola Company, maailman eniten muoviroskaa synnyttävä brändi.

Bayer on maatalouskemikaalien jättiläinen, jonka historiaan kuuluvat keskitysleireillä käytetty Zyklon B -myrkkykaasu ja Roundup-kasvimyrkystäkin tunnetun Monsanton ostaminen.

Suuri osa maailman ruokavirroista kulkee neljän yhtiön kautta. Ne hankkivat, varastoivat ja kuljettavat raaka-aineita ruuanvalmistajille. Niiden osuus maailman viljakaupasta on jopa 90 prosenttia. Cargill on niistä suurin, ja McDonald’s vaikuttaa olevan sen tärkein asiakas. Cargill ja lihayhtiöt Tyson (USA), JBS (Brasilia) ja Smithfield Foods (Kiina) prosessoivat 85 prosenttia naudanlihasta Amerikassa. Lahjusskandaaleista, sademetsien tuhoamisesta ja murhatutkimuksista tunnettu JBS on maailman suurin lihayhtiö.

Maailman suurin vähittäiskauppa, halpuuttaja Walmart, on myös listalla. Se omistaa enemmistöt suurista verkkokauppayhtiöstä: intialaisesta Flipcartista ja kiinalaisesta JD.comista. Norjan öljyrahasto omistaa suuren osan (1,5 %) koko maailman osakkeista. He käyttävät valtaansa ohjatakseen sijoituskohteitaan toimimaan vastuullisemmin.

Osa yrityksistä vääristää kilpailua, toisten toimeentuloa, tuhoamalla luontoa, riistämällä työntekijöitä, asettamalla ihmiskunnan vaaraan ja maksamalla yhteiskuntien osoittamat korvausvaatimukset, ovathan ensin käärineet messevät voitot. Toiminnan läpinäkyvyys on kuluttajien ja asiallisesti toimivien yritysten etu.

Vastuullinen liiketoiminta parantaa yrityksen kannattavuutta.

MAAILMAN YLIKULUTUKSEN päivä osunee elokuun alkuun, mutta suomalaisten osalta jo huhtikuulle. Emme kuormita niinkään Suomea, vaan ulkoistamme haitat muualle. Luonnonvarojen hallitsematon hyödyntäminen uhkaa erityisesti köyhimpiä. Yksi WWF:n vinkeistä ylikulutuksen vähentämiseksi on muiden kannustaminen. Tätä ajatusta toteutamme tässäkin lehdessä.

Elintarviketeollisuuden yritykset ovat laajasti mukana energiatehokkuussopimuksessa. Motivan johtajavan asiantuntijan Erja Saarivirran mukaan neljäsosa liittyneistä on saavuttanut tavoitellun 7,5 prosentin säästön, vaikka nykyistä sopimuskautta on jäljellä vuosia. Yritykset ovat investoineet energiatehokkuuteen 17 miljoonaa kolmessa vuodessa ja säästäneet jo 130 GWh eli noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Elintarviketeollisuus oli viime syksynä mukana vähähiilisyystiekartan valmistelussa. Samoin valmistui Suomen energia- ja ilmastostrategia, joka sisältää vetytiekartan. Jälkimmäiseen kuuluu myös proteiinintuotanto pidemmällä aikavälillä.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden odotetaan tänä vuonna kaksinkertaistavan investoinnit viime vuoteen verrattuna. 300 miljoonaa käytettäneen kapasiteetin korvaamiseen, 170 miljoonaa kapasiteetin lisäämiseen, sata miljoonaa vastuullisuuteen, vähähiilisyyteen ja kestävään kehitykseen, ja 65 miljoonaa tuotekehitykseen ja innovointiin.

VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA parantaa yrityksen kannattavuutta. Vastuullisuus ohjaa yritysten tuotekehitystä entistä enemmän. Taustalta löytyy Science Based Targets -konsortion ilmasto-ohjelman tavoitteita.

Innovointiin liittyy tuotekehityksen lisäksi tiiviisti edelläkävijäyritysten ostaminen ja sijoitustoiminta. Pauligin tiede- ja innovaatiopäällikkö Kalle Riihinen ja Fazerin toimitusketjun johtaja Heli Anttila kertovat tässä lehdessä tuotekehityksen muutoksista osana kilpailukyvyn parantamista.