Ääni – näkymätön maistamisen muokkaaja

Otsikon sanavalinnoistakin huomaa, että näköaistimus on meille ehkä se tärkein maailmankuvaamme rakentava aisti.  Näköaisti on tärkeä myös ruokakokemuksen muodostajana, vaikkakin yleensä ruoan kohdalla puhumme mausta.  Ruokakokemuksen muodostumiseen vaikuttavat kuitenkin kaikki viisi aistipiiriä – näkö, haju, tunto ja maku.  Ai niin, ja kuulo!  

Ei ole lainkaan merkityksetöntä, mitä ruokaillessa kuulemme.  Ruokailun äänet voi jakaa moneen eri osa-alueeseen alkaen ruoan tuottamasta äänestä ruokailutilan äänimaisemaan aterimien kilinästä kanssaruokailijoiden puheensorinaan ja mahdollisesti taustalla soivaan musiikkiin. 

Ruoan tuottaman äänen merkityksestä klassinen tutkimusesimerkki on rasahtavan äänen laadun ja voimakkuuden vaikutus perunalastujen tuoreuden kokemukseen.  Tutkijat Massimiliano Zampini ja Charles Spence saivat tästä tutkimuksestaan huumorinobelinakin tunnetun ravitsemustieteen Ig Nobel -palkinnon vuonna 2008.  Tutkimuksessaan he osoittivat, kuinka rasahduksen äänen taajuutta ja voimakkuutta muuttamalla myös perunalastujen tuoreuden ja miellyttävyyden kokemus muuttui.  Itse kukin voi miettiä, miten kävisi porkkanan maistamiskokemukselle, jos rouskahtava soundi muuttuisi narahdukseksi, tai miten hekumallinen kokemus siemauksesta samppanjaa muuttuisi, ellei kuulisi hentoa sihinää juuri ennen kuin juoma solahtaa suuhun.  

Ruokailun äänimaisemalla on myös suuri vaikutus ruokailukokemukseen, ja tätä olemme tutkineet myös Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa.  Flavoria-tutkimusalustaan kuuluva Aistikattila-moniaistilaboratorio sopii tällaiseen tutkimukseen loistavasti. Tutkimme äänimaiseman vaikutusta aterian kestoon, syödyn ruuan määrään sekä ruuan ja ruokailuympäristön miellyttävyyteen. Asetelmassa osallistujat söivät ruokailunsa joko hitaan musiikin, nopean musiikin, kahvilan taustahälyn tai hiljaisuuden keskellä. Asetelma osoitti, että täydessä hiljaisuudessa ruoka syötiin nopeammin kuin taustamusiikin tai -äänen ympäristöissä, sekä että hitaampi taustamusiikki pidensi aterian kestoa verrattuna nopeaan taustamusiikkiin. Ruokailukokemuksen ja ruuan miellyttävyys olivat yhteydessä äänimaiseman koetun sopivuuden ja miellyttävyyden kanssa. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää millainen äänimaisema ravintolassa on.  

Tutkimustuloksista voi olla paitsi hyötyä, myös huvia.  Musiikin ja ruokailukokemuksen välisen yhteyden voi viedä esimerkiksi tasting-tilaisuuteen, jossa osallistujat voivat kokea, kuinka musiikki muokkaa esimerkiksi suklaan, viinin, kahvin tai juuston aistikokemusta (kuva KUMURU-viinitasting-tilaisuudesta).  Pelkästä aistikokemuksen muokkaamisesta voi kurkottaa myös kohti kulttuurisia ulottuvuuksia.  Vaikkapa liittämällä säveltäjän musiikki ja ruokamieltymykset yhteiseksi kokonaiselämykseksi, kuten me teimme tänä kesänä osana Soinillinen Musiikki- ja gastronomiafestivaalia. Kesällä 2023 toteutetussa Beethovenin pöydässä -lounastilaisuudessa ruokailukokemus rakentui Beethovenin ja hänen aikalaistensa musiikin ruokatarinoihin Beethovenin ruokasuhteesta. Tarinoiden inspiroimana toteutettiin kolmen ruokalajin menu, jossa kulttuuri, musiikki ja ruoka nivoutuivat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. 

Lisätietoja: 

Zampini M, Spence C. The Role of Auditory Cues in Modulating the Perceived Crispness and Staleness of Potato Chips, Journal of Sensory Studies, vol. 19, October 2004, pp. 347-63. DOI: 10.1111/j.1745-459x.2004.080403.x.  

Mathiesen SL, Hopia A, Ojansivu P, Byrne DV, Wang QJ. The sound of silence: Presence and absence of sound affects meal duration and hedonic eating experience. Appetite. 2022 Jul 1;174:106011. doi: 10.1016/j.appet.2022.106011. Epub 2022 Mar 22. PMID: 35337885. 

Moniaistinen keittokirja – 5DCookbook, https://apps.utu.fi/media/nakoislehdet/5d-cookbook/desktop/index.html?article=1&page=1 & https://apps.utu.fi/media/nakoislehdet/5d-cookbook/CAN%20YOU%20TASTE%20THE%20MUSIC.pdf