Huoli luonnosta, huoli terveydestä

IPCC:n Climate Change 2022 -raportti kertoo madonlukuja ympäristön ongelmista 3 676 sivun verran. Ruokajärjestelmää käsittelevän osion ytimessä ovat ruokaturva, riittävä ravitsemus, toimeentulo, yhteiskunnasta vieraantuminen ja luontokato.

Ruokaturvaan kuuluu saatavuus, saavutettavuus, hyödynnettävyys ja pysyvyys. Sopeutumiskeinoja ruokaturvan parantamiseksi ovat muun muassa lajikkeiden hallinta, toimeentulon monipuolistaminen, taloudellinen turvaaminen, viljelyn hallintakeinot, tuotantoeläinten määrän suhteuttaminen ympäröiviin resursseihin, rehujen valinta, vuorolaidunnus, eläinjalostus, tuholaisten, tautien ja rikkaruohojen hallinta, kalakantojen ennallistaminen ja murtovesilajien hyödyntäminen eri kausina. Metsät ja puut tukevat monin keinoin maataloutta.

Ukrainan sota rikkoi monen turvallisuudentunteen. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä, Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg kertovat tässä lehdessä, miten elintarvikemarkkinat ovat muovautumassa uudelleen.

Viljaa tuovat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtiot, joissa on 465 miljoonaa asukasta, ovat hätää kärsimässä. Sota on luonut akuutin tarpeen ruokajärjestelmän muutoksille, ilmaston lämpeneminen olisi voinut luoda tarpeen yhtä lailla. Toivottavasti nyt päästään toimiin, jotka luovat hyvinvoinnin edellytyksiä myös heikoimmille luontokappaleille.

Ilmastonmuutostyön rinnalle on tärkeää ottaa luontokadon ehkäisy, kertoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

Mullistukset, rahapula ja pakko pistävät käyttäytymismuutoksiin vauhtia. Energia vaikuttaa ongelmallisimmalta nyt sodan aikana.

Sota on luonut akuutin tarpeen ruokajärjestelmän muutoksille.

En ollut vielä syntynytkään silloin, kun suomalaisten kulutus ei ylittänyt planeetan kantokykyä. Tänä vuonna 90 vuotta täyttävän mummoni lapsuus sotavuosien myllerryksessä oli kovin erilainen kuin minun 1980-luvulla ja lama-Suomessa. Hän on nähnyt kulutuksen kasvun, minä olen kasvanut siihen. Pyristelen ylikulutuksesta eroon. Olen onnellinen asuessani maailman onnellisimmassa maassa, mutta häpeän maaliskuista Suomen ylikulutuspäivän ajankohtaa.

EAT-Lancetin vuonna 2019 julkaisema planetaarinen ruokavalio oli viimeinen niitti oman ruokavalioni muutoksille. Huoli terveydestä, lapsille opetetuista ruokailutottumuksista ja maailman hallitsemattomasta tuhoutumisesta olivat muutosajureina. Nyt kolme vuotta myöhemmin vaihtoehtoisia raaka-aineita ja jalosteita on helposti saatavilla kaikissa tuoteryhmissä. Leikki-ikäisen kuopukseni lempiruokia ovat valkopavut, paistettu tofu, keitetyt perunat, punaiset omenat ja vadelmat.

Tämän lehden kolumnisti Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria -kirjan mukaan lihan arvostus näkyy jopa suomalaisissa sananlaskuissa.

Tässä lehdessä esitellään ilmiötä, joka murentaa aitoja kaupan, ravintolan ja elintarviketeollisuuden välillä. Varsinkin startup-yrityksissä syntyy aivan uudenlaisia tuotteita, kuten solumaatalouden keinoin tuotettuja lihatuotteita, hapattamalla valmistettuja, ravintoaineet elimistön käyttöön antavia kasvipohjaisia tuotteita, toisen sukupolven vuustoja ja sivuvirroista hyötykäyttöön otettuja raaka-aineita.

Milloinkaan ennen ei ole ollut yhtä kiinnostavaa seurata, mitä alalla tapahtuu.