Mitä tehdä pakkausmuoville?

Ruokaostoksilla Puolassa huomioni kiinnittyy helposti kahteen asiaan: erityyppisiä hapankermoja (puolaksi śmietana) notkuviin kylmähyllyihin ja muovin suureen määrään jokaisella osastolla. Nestekartonkipakkausten sijaan jopa maidot ovat usein pakattuina muovipulloihin.

Puolassa ruuan pakkaamiseen käytettävän muovin määrän on hiljattain tuonut otsikoihin tunnettu toimittaja Mariusz Szczygieł ja valokuvaaja Daniel Petryczkiewicz. Petryczkiewicz vieraili erilaisissa ruokakaupoissa ympäri Varsovaa tutkien etenkin hedelmien ja vihannesten pakkaamista. Puolan suurimmissa kauppaketjuissa, kuten Biedronkassa ja Carrefourissa, yli puolet hedelmä- ja vihannesosaston tuotteista oli valmiiksi muoviin pakattuja. Joissakin tapauksissa kuluttajalla ei ole mahdollisuutta valita irtotuotteita.

Maitotuotteet ovat tärkeitä myös Puolassa. Ruokakaupoista on saatavilla edullisesti todella paljon erilaisia maitotuotteita. Kuva: Henrika Peltola

Havahduin muovin määrään ruokaostoksilla myös viimeisimmällä Suomen visiitilläni jouluna 2020. EU-maissa noin 40 prosenttia kaikesta tuotetusta muovista päätyy pakkauksiin. Muovi on myös elintarvikepakkauksissa eniten käytetyin materiaali.

Muovi on yleistynyt ruokien pakkausmateriaalina sen suorituskyvyn, keveyden ja kustannustehokkuuden ansiosta.Muovisten pakkausten eduiksi voidaan laskea ruokahävikin pieneneminen, parempi tuoteturvallisuus ja helppo kuljetettavuus. Osa muovista onkin hyödyllistä ja välttämätöntä, mutta jos kertakäyttöistä muovia käytetään liikaa, se ei ole paras ratkaisu.

Muovien suurimpina ongelmina nähdään niiden huono kierrätysaste ja kierrätettävyys, sekä päätyminen luontoon. Eurostatin viimeisempien tilastojen (2018) mukaan muovisten pakkausten kierrätysaste oli EU-maissa keskimäärin 41,8 prosenttia. Puolassa luku oli 35,7 ja Suomessa vain 31,1.

Kierrättäminen ei ole kiinni vain ihmisten halusta lajitella oikein, sillä elintarvikepakkausten muovit ovat usein monikerrosmateriaaleja. Kierrätysprosessissa eri muoveja on hankala erottaa toisistaan. Muovien ”nollaus”, eli minkä tahansa muovin muokkaus monomeereiksi ja uudelleen rPET-muoviksi on kehitteillä. Muovin huolellisen puhdistuksen ja lajittelun lisäksi laadukkaan kierrätysmuovin valmistuksen edellytyksenä onkin suunnitteluvaiheessa toteutettu käyttöiän huomiointi.

Tuotteissa tulisi suosia yhtä muovilaatua useiden sijaan, tai huomioida muovilaatujen yhteensopivuus, jotta ne voidaan kierrättää yhdessä.

Koronapandemia on korostanut hygieenisyyttä elintarvikkeiden ostamisessa ja lisännyt muovin käyttöä joissakin aiemmin irtotavarana myydyissä tuotteissa. Kuva: Henrika Peltola

Yrityksillä on tuottajavastuu myymiensä pakkausten vastaanotosta, keräyksestä ja kierrätyksestä. Yrityksillä on vastuu muovihaasteen selättämisessä ja mahdollisuus toimia myös muutoksen ajureina. Kestävä pakkauspolitiikka on tällä hetkellä ainoa selkeä ratkaisu yhdistää liiketoiminnan kasvu ja ympäristöstä huolehtiminen.

Yleisimmät muovipakkaukset eivät ole kestäviä, koska ne on suunniteltu lineaarisesta näkökulmasta: ne ovat kertakäyttöisiä ja valmistettu pääosin uusiutumattomista raaka-aineista. Tämä malli ei ole kestävä ja vaatii perusteellista uudistamista. Pakkausjätteen vähentäminen on tärkeä tavoite resurssitehokkaan kiertotalouden kehityksessä.

Danone kiihdyttää siirtymistä kiertotalouteen investoimalla innovatiivisiin ratkaisuihin ja tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten, hallitusten, kansalaisjärjestöjen, innovatiivisten startupien ja rahoitussektorin kanssa, jotta täysin kierrätettävistä pakkauksista tulisi uusi normi.

Danonen pakkauskehityksen tavoitteena on tehdä pakkauksista täysin uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia vuoteen 2025 mennessä. Tähän sisältyy neitseellisen muovin käytön vähentäminen sekä kierrätetyn muovin ja uusiutuvien materiaalien osuuden lisääminen.

Tällä hetkellä pakkauksia kehitetään paikallisten muovitiekarttojen avulla. Näitä hyödyntämällä yhteiset globaalit tavoitteet pakkausten parantamiseksi pystytään kääntämään käytännön toimiksi ja suunnitelmiksi paikallisella tasolla.

Suomessa kaupan hyllyltä voi löytää uudet Alpron plantgurtit kierrätetystä muovista valmistetuissa pulloissa. Näiden rPET- pullojen raaka-aine on jo vähintään kerran kierrätettyä, ja pullot kuuluvat panttipullojärjestelmään.

Kiinnostavia uudistuksia ovat myös vaihtoehtoiset pakkausmuodot, kuten uudelleen täytettävät lasipurkit, joita Danone on pilotoinut Loop-yhteistyökumppanin kanssa Isossa Britanniassa ja jogurtin annostelijakoneet, joita testataan valikoiduissa ruokakauppaketjuissa Ranskassa. Tulevaisuudessa muovin kiertotalousratkaisujen rinnalla korostuu entistä enemmän biopohjaisten, biohajoavien ja kestävyydeltään parempien uusien materiaalien kehittäminen ja tutkimus.

Pakkausten kehittäminen on vain osa koko valtavaa prosessia. Myös kuluttajien tietämys, paikallinen lainsäädäntö ja jätehuolto vaikuttavat muoviroskan määrään. Työnkuvaani kuuluukin lisätä myös kuluttajatietoisuutta ja sidosryhmätyöskentelyä keräys- ja kierrätysjärjestelmien vahvistamiseksi. EU:n asettama muovipullojen 90 prosentin keräystavoite vuoteen 2029 mennessä on saanut monet jäsenmaat heräämään panttipullojärjestelmien käyttöönottoon. Tämä on yksi todistetusti toimivimpia keräysjärjestelmiä maailmanlaajuisesti. Tällä tavoin kerätty muovi on hyvälaatuista, tiettyä ja tunnettua raaka-ainetta ja helppo uusiokäyttää. Tiimimme tekevätkin töitä yhdessä eri toimijoiden kanssa toimivan panttipullojärjestelmän perustamiseksi muun muassa Puolaan ja Slovakiaan. Molemmat maat tavoittelevat panttipullojärjestelmän käyttöönottoa lähivuosina.

Vastuullisen muovinhallinnan haasteet edellyttävät johdonmukaisia toimia. Kiertotalousajattelun yhdistäminen uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön ja innovaatioihin on mahdollisuus mullistaa koko maailma.

Lisätietoja:

Muovijäte ja kierrätys EU:ssa, Euroopan parlamentti

europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20181212STO21610/muovijate-ja-kierratys-eu-ssa

Kirjoittaja on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Varsovan yliopistosta. Hän asuu Puolassa ja työskentelee Danonella kestävän kehityksen projekteissa. Varsovan toimipisteestä tuetaan Danonen toimintaa myös Pohjoismaissa, Baltiassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Kirjoittaja on viime vuosina asunut myös Libanonissa, Tanskassa ja Saksassa.