Maapallon monimuotoisuuden menetys uhkaa kaikkia

Aasialaiset vieraamme hämmästelevät Suomessa puiden suurta määrää ja kesäsateen raikastaman ilman puhtautta. Seuraava hämmästyksen aihe on erinomainen juomavesi, jota tulee ”ilmaiseksi” keittiön hanasta. Suomalaiset ovat tottuneet OECD-maiden puhtaimpaan ilmaan, veteen ja maaperään, mutta turisteille se on uutta. Intialaisen perheen viaton kysymys, missä voisimme kuunnella hiljaisuutta, kuulostaa vähintäänkin hauskalta.

Etelä-Koreassa on raportoitu viime kuukausina hunajamehiläisten suurkadosta ja lisääntyneistä metsäpaloista. Molemmat liittyvät ilmastonmuutokseen. Talouskasvun varjopuolena ovat menetykset luonnon ja metsien monimuotoisuudessa, biodiversiteetissä.

Kiinan väestön ruokahuolto on valtava ympäristöhaaste koko maapallolle. Kiinan biodiversiteetti on trooppisten alueiden jälkeen rikkaimpia koko maapallolla. Haasteet luonnolle eivät kuitenkaan rajoitu Kiinaan.

Väestön vaurastuessa sianlihan kysyntä on kasvanut nopeasti, ja maassa kasvatetaan enemmän porsaita, joita ruokitaan soijalla. Soijaa tuodaan noin 95 miljoonaa tonnia vuodessa muun muassa Brasiliasta (Reuters 2021). CDP Worldwide on laskenut (2017), että 43 prosenttia Brasilian metsänhakkuista tehdään soijaviljelmien raivaamiseksi Kiinan kasvaneen soijatarpeen vuoksi.

Vanhojen metsien hakkuut Brasiliassa ja Indonesiassa ovat aiheuttaneet mittavia biodiversiteetin menetyksiä, mikä johtaa arvaamattomiin seurauksiin, kuten kuivuuteen tai rankkasateisiin. Trooppisten metsien lajien kirjo on ehkä jotain samaa maapallolle kuin suoliston monipuoliset bakteerit ovat ihmisen hyvinvoinnille. Yhdellä trooppisella metsäalueella voi olla satoja puulajeja: enemmän kuin koko Euroopan kaikki 454 lajia (IUCN punainen kirja).

Professori Ilkka Hanski tutki ensimmäisten joukossa metsien pirstaloitumisen vaikutuksia populaatioille. Pelkona on, että metsiin sitoutunut hiili vapautuu ja kiihdyttää lämpötilan nousua peruuttamattomasti. Maanviljelyn vaikeutuminen sekä veden ja ruuan puute ajavat trooppisten alueiden ihmiset kodeistaan.

Sir David Attenboroughn toteaa kirjassaan Yksi elämä, yksi planeetta, että hänen elinaikanaan maapallon koskemattoman luonnon määrä on puolittunut 66 prosentista 35 prosenttiin samalla, kun väkiluku on nelinkertaistunut kahdesta lähes kahdeksaan miljardiin.

Metsiä on muutettu talousmetsiksi ja pelloiksi ja peltoja kaupungeiksi. OECD:n biodiversiteettiraportti mukaan 1990-luvun vaihteen jälkeen neljä kertaa Espanjan kokoinen alue on raivattu luonnontilasta maanviljelykselle ja Britannian kokoinen alue maapallosta on rakennettu.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudes raportti vuoden 1990 jälkeen on jäänyt Ukrainan sotauutisten varjoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt miljardien ihmisten elämään erityisesti päiväntasaajalla. Elintarviketehokkuus on laskenut vuoden 1961 jälkeen 12,5 prosenttia. Siihen vaikuttavat maataloustuotannon lisäksi ruokahävikki ja se, miten hyvin kansalaisten ravitsemus pystytään hoitamaan edullisesti ja terveellisesti.

Economist Impact on laskenut 78 maan Food sustainability -indeksin 38 indikaattorin ja 95 alaindikaattorin avulla. Vaikka materiaalitehokkuus on Suomessa metsä- ja kaivosteollisuuden rakenteiden vuoksi OECD-maiden huonoimpia, meillä on maailman kestävin maatalous. Kanadassa on pienin ruuan hävikki, ja Japani vastaa parhaiten ravitsemushaasteisiin.

Ehdimme vielä toimia. Attenboroughn kehottaa villiinnyttämään osan metsistä takaisin luonnontilaan ja professori Hanski Viestejä Saarilta -kirjassaan suojelemaan varsinkin vanhoja metsiä eri puolilla maapalloa.

Maapallo ei pysty elättämään enää paljon suurempaa väkimäärää. Maapallon pelastaminen jälkipolville maksaa paljon. Se ei ole kiinni rahasta, vaan enemmänkin yhteinen poliittinen päätös.

Luonnolle haitallisten tavaroiden, ruokien ja toimien tulisi maksaa enemmän ja luontoa suojaavien vähemmän. Tällöin jokainen voisi omalla käyttäytymisellä vaikuttaa maapallon tilaan.