Herkuttelijan elämää Pietarissa

Pietari on ravintolakulttuuriltaan kuin mikä tahansa miljoonakaupunki. Tarjontaa on valtavasti, ja vaihtoehtoja eri keittiöiden ja hintatasojen välillä riittää. Täällä ei tarvitse kulkea nälässä, lähinnä harmittelen sitä, että yksi ihminen ehtii vain murto-osaan asiakkaaksi.

Ruokakauppojakin on monelle kuluttajaryhmälle, ja valikoimat ovat laajoja. Suuret marketit sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella, ja keskustassa löytyvät pienemmät. Eri ketjuilla on hieman eri profiilit, tarjonnat ja hintatasot.

Suomalaisella Prismalla on Pietarissa jo 17 kauppaa, ja se on ilmoittanut kaksinkertaistavansa kauppojen määrän lähitulevaisuudessa. Kuva: Prisma LLC

Suomalaisella Prismalla on Pietarissa jo 17 kauppaa, ja se on ilmoittanut kaksinkertaistavansa kauppojen määrän lähitulevaisuudessa. Prisman markkinaosuus on noin kaksi prosenttia, mutta se on suomalaisena kokoaan paljon paremmin tunnettu.

EU ja USA ovat asettaneet Venäjälle vuodesta 2014 alkaen vientirajoituksia, joihin maa on vastannut asettamalla elintarvikkeita tuontikieltoon. Toivoa rajoitusten poistamiselle ei tällä hetkellä ole näkyvissä, vaan venäläiset kuluttajat ja vientiyritykset joutuvat elämään rajoitteiden varjossa.

Kaikkien elintarvikkeiden tuonti ei ole kiellettyä. Suomesta tuodaankin esimerkiksi kuivaelintarvikkeita, mehuja, marjatuotteita, vihannes- ja kalasäilykkeitä, kastikkeita, hilloja ja makeisia. Suomalaisia tuotteita myydään erityisesti Prismassa ja suuren Perekrjostok-ketjun liikkeissä.

Suomalaisista elintarvikkeista pidetään Pietarissa, ja niiden laatua arvostetaan paljon. Ennen pandemiaa Pietarista ja muualta Luoteis-Venäjältä tehtiin säännöllisesti ostosmatkoja rajakaupunkeihin Suomeen. Venäläisillä on kova ikävä suomalaista juustoa, kahvia ja lohta, kun tuontirajoitukset ja pandemian aiheuttamat matkailurajoitukset ovat voimassa.

Venäjä on pyrkinyt kehittämään omaa elintarviketuotantoaan voimakkaasti ja osin onnistunutkin siinä. Liha, erityisesti kana, kasvikset ja viljat saadaan omasta takaa tai tuomalla niitä EU:n ulkopuolelta vaihtelevalla menestyksellä.

Olen jo oppinut tunnistamaan ”ihan ok” -juuston ja tiedän, minkälaisia kannattaa välttää. Ne eivät maistu miltään ja huhut kertovat, että niissä voi olla jotain palmuöljyäkin pahempaa oikeiden raaka-aineiden korvaajana. Vielä täytyisi löytää kunnollista parmesaania jostakin. Sveitsiläisiä juustoja Venäjällä myydään, koska Sveitsi ei ole EU:n jäsen.

Venäläinen kuluttaja on hyvin tarkka elintarvikkeiden alkuperästä ja haluaa varmistua, että tuote on aito. Tuontikieltojen tultua voimaan jaksettiin vitsailla aika pitkäänkin siitä, miten mantereella sijaitsevan Valko-Venäjän meristä saa erinomaista lohta. Tuontirajoituksia ilmeisesti kierretään tuomalla kalaa Valko-Venäjän kautta. Siellä valmistetaan myös todella paljon juustoa!

Kaikesta huolimatta herkuttelija elää Pietarissa hyvin. Hyvän lounaan saa muutamalla eurolla ja illallisen parilla kympillä viineineen.

Ruokakaupan ja ravintoloiden verkkokauppa kehittyi valtavasti korona-aikana Venäjällä, kuten muuallakin maailmassa. Eräiden arvioiden mukaan kymmenen suurimman venäläisen ruokakauppaketjun verkkokauppa kolminkertaistui vuonna 2020.

Nyt Venäjän arvioidaan olevan Euroopan suurin verkkokaupan markkina-alue. Verkkokauppaa käyttää nyt arviolta yli puolet Venäjän 140 miljoonasta asukkaasta. Verkkokaupan kokonaiskasvu oli vuonna 2020 noin 60 prosenttia, josta elintarvikekaupan osuus on noin kolmannes.

Ruuan verkkokaupan kehitykselle on Venäjällä monia syitä. Potentiaalista asiakaskuntaa on tarpeeksi, väestö on keskittynyt suuriin kaupunkeihin, ja kuluttajat ovat tottuneita digitaalisten palveluiden käyttäjiä. Kilpailu on kovaa, ja uusia, entistä nopeampia palveluita kehitetään koko ajan. Kuriirit suhahtelevat ristiin rastiin sähköpotkulaudoilla, polkupyörillä ja autoilla, ja toimitukset ruokakaupoista tuodaan tavallisesti ovelle reilussa tunnissa.

Suuret kaupungit ovat ruuhkaisia. Koska matka ostoksille saattaa ajallisesti kestää kauan, on paljon helpompaa tilata elintarvikkeet ovelle. Digitaalinen palveluprosessi on tehty läpinäkyväksi, joten siihen on helppo luottaa. Sovelluksesta näkee koko ajan tilauksen etenemisen. Jos jokin tuote puuttuu, keräilijä soittaa ja sopii tilaajan kanssa muutoksesta. Kun tilaus siirtyy kuriirille, tilaaja saa kuriirin nimen, puhelinnumeron ja tarkan toimitusajan. Maksutapoja on useita.

Liikevaihdoltaan suurimmat ruuan verkkokaupan toimijat Venäjällä. Liikevaihto on yhdeksän kuukauden ajalta vuodelta 2020 miljardeissa ruplissa. Lähde: Suomalais-Venäläinen kauppakamari 2021

Erot elintarvikkeiden kuluttamisessa Suomen ja Venäjän välillä kaventuvat pikkuhiljaa. Venäjällä valmistetaan enemmän ruokaa itse alusta alkaen. Puolivalmisteiden ja valmisruokien käyttö on vielä vähäisempää. Jalostettujen raaka-aineiden käytön kasvu on hidastunut, kun kuluttajan kukkaro on viime vuosina keventynyt. Kasvu kuitenkin jatkunee ainakin suurissa kaupungeissa ja nuorten keskuudessa.

Valmisruuissa riittää valikoimaa myös Venäjällä. Kuva: Tarja Teittinen

Kuluttajan on ollut osaksi pakko siirtyä halvempiin raaka-aineisiin, sillä hinnat nousivat viime vuonna voimakkaasti. Esimerkiksi auringonkukkaöljyn hinta nousi neljänneksen ja sokerin jopa 60 prosenttia. Valtio alkoikin seurata peruselintarvikkeiden hintakehitystä ja asetti sokerille ja auringonkukkaöljylle hintakaton.

Toki on myös niitä, joilla on varaa kuluttaa. Korona-aika on kohdellut eri ihmisiä eri tavoin. Osa on menettänyt työnsä, ja tulot ovat romahtaneet. Osa on voinut jatkaa hyvin palkatussa asiantuntijatyössä ja pystynyt säästämäänkin ehkä ensimmäisen kerran elämässään. He kokeilevat mielellään uusia makuja ja tuotteita ja ovat valmiit maksamaan ruuastaan enemmän.

Vegaanisten elintarvikkeiden suosio kasvaa Venäjällä. Kuva: Tarja Teittinen

Venäjän suurissa kaupungeissa elintarvikkeiden megatrendeiksi voi nimetä luomu- ja vegaanituotteet sekä lastenruuan. Pietarissa on useita kasvisruokaravintoloita ja vegaanikahviloita. Myös Vkus Vill (Вкус Вилл) -ruokakauppaketju on brändännyt itsensä terveellisen kasvis- ja lähiruuan kaupaksi. Aasialaisen keittiön suosio kasvaa. Sen myötä uudet maut ja raaka-aineet kuten tofu tulevat tutuksi. Itse ilahduin suuresti löytäessäni ravintolan, josta saa Beyond Meat -burgeria!

Kaupoissa ei ole vielä juurikaan esimerkiksi lihaproteiinin korvikkeita, eikä niiden käyttö ole laajaa, mutta suunta on selvä. Niihin siirrytään Venäjällä myös kodeissa: ensin suurten kaupunkien edelläkävijät, sitten muu väestö perässä.


EU:sta on kiellettyä tuoda Venäjälle:

  • Tuore, jäähdytetty tai pakastettu naudan- ja sianliha
  • Siipikarjan liha ja siitä saatavat elintarvikkeet
  • Suolattu, savustettu tai kuivattu liha
  • Kala ja nilviäiset
  • Maito ja maitotuotteet
  • Vihannekset
  • Hedelmät ja pähkinät
  • Makkarat ja vastaavat tuotteet lihasta
  • Kasviöljyistä valmistetut tuotteet
  • Kielto ei kata lastenruokia tai laktoosittomia tuotteita eikä matkustajatuontia

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Suomalais-Venäläinen kauppakamari on johtava Suomen ja Venäjän välisen kaupan asiantuntija- ja edunvalvontaorganisaatio, joka yhdistää suomalaisen osaamisen ja mahdollisuuksien Venäjän.

Kamarilla työskentelee 20 kokenutta asiantuntijaa, jotka palvelevat yli 640 jäsenyritystä sekä kaikkia Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta kiinnostuneita.

Kauppakamari on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Kauppakamarilla on kolme edustustoa Venäjällä: Moskovassa, Pietarissa ja Jekaterinburgissa.

Se tarjoaa jäsenpalveluna klubitoimintaa, Venäjän-kaupan tietopalvelua ja uutisia, verkkokoulutusta ja edunvalvontaa.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari on myös keskeinen Team Finland -toimija Venäjällä ja tarjoaa kaikille yrityksille maksutonta Venäjän-kaupan neuvontaa, järjestää Team Finland -vierailuja Venäjän alueille ja etsii ja julkaisee markkinamahdollisuuksia.

Lisätietoja:

svkk.fi
@Dashetska
@SVKK_FRCC