
Suomalainen elintarvikeketju on turvallinen ja läpinäkyvä
Thomeko Oy:n toimitusjohtaja Marko Vainikka pitää suomalaisen elintarvikeketjun vahvuutena laatua, puhtautta ja läpinäkyvyyttä.
− Suomalainen elintarvikeketju on varmasti yksi maailman tuoteturvallisimmista ja jäljitettävimmistä. Ehkäpä voisimme tuoda tätä vieläkin paremmin esille kansainvälisillä areenoilla, Vainikka ehdottaa.
Hänen mukaansa suomalainen elintarviketuotanto on vahvimmillaan, kun pidetään huoli tuotannon ja tuotteiden laadusta ja puhtaudesta.
− Maatalouden toimintakyvystä on syytä pitää huolta, jotta varmistetaan hyvälaatuiset ja puhtaat raaka-aineet. Lähiruoka trendinä jatkuu, joskin melko pienimuotoisena, mutta se tuo tarjontaan monimuotoisuutta, Vainikka kiteyttää.
Hän arvioi, että Suomessa tehdään ruokaa jatkossa monenlaisella teknologialla, mutta perinteiselläkin tekniikalla on jalansijansa.
− Bioteknologian innovaatiot tuovat uusia mahdollisuuksia tuotantoteknologiaan, mutta toisaalta tuotteen luonnonmukaisuus haastetaan. Erilaisten raaka-ainelähteiden käyttö yleistyy ja kasvispohjaisten tuotteiden määrä lisääntyy. Punainen liha pitää pintansa ainakin premium-tuotteena. Valkoisen lihan kulutus jatkaa kasvuaan. Meat-alikes-tuotteet tulevat lisääntymään joko täysin maito- tai kasvispohjaisena tai lihan ja kasvisraaka-aineen seoksena, Vainikka tarkentaa.
Elintarviketeollisuuden tarpeet etunenässä
Marko Vainikka ymmärtää hyvin elintarviketeollisuuden tarpeita työuransa ansiosta. Hän on ollut Tapolassa leikkaamoapulaisena kesän 1990, Kotisaari-Ingmanin mehutuotannossa kesän 1991, Sinebrychoffilla laadunvalvonnan kesä- ja kiireapulaisena opiskeluvuosina 1993−1995, VTT:llä panimotekniikan tutkimusharjoittelijana ja tutkijana vuosina 1995−1998, Ordior Oy:n laboratorio- ja prosessilaitemyyjänä ja tiiminvetäjänä vuosina 1998−2008 sekä toimitusjohtaja vuosina 2008−2012. Thomeko Oy:n toimitusjohtajana hän on työskennellyt vuodesta 2012 lähtien.
Thomeko toimii Suomessa ja tytäryhtiö Thomeko Eesti Oü Virossa. Konsernin liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yrityksellä on 13 työntekijää Suomessa ja 20 Virossa. Thomeko kuuluu tanskalaiseen Dat-Schaub A/S Groupiin, joka omistaa yrityksen kokonaan. Virossa Thomekolla on tuotannollista toimintaa tekosuolten jälkikäsittelyssä.
− Elintarviketeollisuus on Thomekon strategiassa ylivoimaisesti tärkein asiakaskunta. Voidaan sanoa, että liiketoimintaamme liittyvät päätökset tehdään elintarviketeollisuuden tarpeita ajatellen, Vainikka kertoo.
Yritys tarjoaa lähinnä liha-, kala-, meijeri- ja kasvisruokateollisuuteen tuotannossa käytettäviä materiaaleja sekä koneita huolto- ja varaosapalveluineen.
− Materiaaleista suurimmat tuoteryhmät ovat lihavalmisteteollisuuden käyttämät teko- ja luonnonsuolet. Materiaalitarjontaamme kuuluvat myös pakkausmateriaalit, valmistuksen lisä- ja apuaineet sekä tarvikkeet. Konepuolella palvelemme sekä prosessi- että pakkauskoneissa ja koostamme tuotantolinjoja elintarviketeollisuuteen raaka-aineen sulatuksesta valmiiseen pakkaukseen asti. Huolto- ja varaosapalvelu huolehtii koneiden teknisestä tuesta, Vainikka listaa.
Hän sanoo, että Suomen elintarviketehtailla on hyvä omien prosessien tuntemus, mutta pakkauksilla voisi lisätä tuotteiden houkuttelevuutta, säilyvyysaikaa ja ekologisuutta.
− Myös kunnossapidon rooli on tärkeä jokapäiväisessä tuotannossa. Säännölliset ja suunnitelman mukaiset maahantuojien huoltotoimet alkuperäisvaraosin pitävät tuotannon tehokkuuden hyvänä. Myös kaikkien työtekijöiden työnsuorituksen laadulla on iso merkitys elintarviketehtaan toiminnalle.
Opiskelusta ja seuran toiminnasta hyötyä työssä
Marko Vainikka tunnustaa, että opiskelusta on ollut työelämässä paljon hyötyä. Hän opiskeli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa elintarvikekemiaa vuosina 1989−1994 ja teki pro gradu -tutkielmansa oluen raaka-aineiden ja vierteen lipidikoostumuksesta.
− Koulutus on antanut hyvän taustan ymmärtää elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja tuotannon prosesseja.
Myös Elintarviketieteiden Seuran jäsenyydestä on ollut hyötyä. Vainikka on ollut seuran henkilöjäsen vuodesta 1990 lähtien. Viime syksynä Thomeko liittyi seuran kannattajajäseneksi.
− Haluamme tukea suomalaista elintarviketeollisuutta ja sen kehittämistä. Siinä ETS:llä on merkittävä rooli. Tämä on meille myös tärkeä näyteikkuna imagollisesti, sillä fokuksemme on elintarviketeollisuudessa, Vainikka toteaa.
Hän on ollut mukana seuran toiminnassa lähinnä osallistumalla seminaareihin.
− Olen käynyt Prosessiteknisen jaoston hienoissa seminaareissa, joista on saanut valtavasti uutta ammatillista näkemystä. Seuran toiminta on kokonaisuudessaan aktiivista ja hyvää. Jaostojen toiminnasta kannattaa pitää huolta, Vainikka tähdentää.
Suosittelemme artikkelia

Elintarvikemarkkinalaki on jälleen muuttumassa

Vielä parempaa maitoa

Elintarvikeketjun itsesääntely loppuu

Suomi osana globaalia ruokajärjestelmää

Selvitys: Rahavirta Suomen elintarvikeketjussa on kasvanut kituliaasti – uuden lisäarvon tuottaminen olisi tärkeää näivettymisen välttämiseksi
