Työelämästä johdon mentoriksi

TkT Matti Harju jäi eläkkeelle Valio Oy:n teknologiajohtajan toimesta kaksi vuotta sitten. Työt Valiolla eivät kuitenkaan loppuneet.

− Eläkkeelle siirtyessäni tehtiin uusi työsopimus. En tee enää käytännön työtä, vaan työskentelen esimerkiksi projektien johtoryhmissä mentorina. Työpanokseni on noin viikko kuukaudessa. Työni sopii hyvin osapäiväiseksi, Harju kertoo.

Onko siitä hyötyä, että voi olla välillä pois työpaikalta? Harjun mukaan kiva puoli eläkkeellä työskentelyssä on se, että saa keskittyä pääasiaan, eikä tarvitse välittää firman rutiineista ja organisaatiosta. Kaikki vähemmän kiinnostava on jäänyt pois. Harju rohkeasti myöntää, että iän myötä on saavuttanut aseman, jossa ihmiset uskovat paremmin, on luotettavuutta ja uskottavuutta.

− Saan muun muassa puhuttua nuoria työntekijöitä helpommin rahoitusta hankkeisiin, koska rahoittajat luottavat kokeneen ihmisen näkemyksiin, Harju selvittää.

Johdon mentoroinnin ohella Harju käy puhumassa paljon esimerkiksi tuottajille. Hän on myös pikkuhiljaa selvittänyt itselleen, mikä on oleellista. Maidon kannalta kemistin tausta on ollut hyvä.

− Maitoalalla suurin osa työtekijöistä on Viikistä valmistuneita maitoteknologeja, jotka eivät osaa ajatella, että maito on kemiallinen seos! Kun sen oivaltaa, asiat ovat helppoja, ja voi tehdä mitä vaan.

Yrityksessä yliopistoura

Harju on tehnyt koko yli 40 vuoden työuransa yhden yrityksen palveluksessa. Siitä huolimatta urapolku muistuttaa yliopistouraa. Työn ohella hän on ohjannut ainakin parikymmentä diplomi- ja pro gradu -työtä ja useita väitöskirjan tekijöitä. Muun muassa allekirjoittanut teki vuosina 1978−1979 diplomityönsä Harjun alaisuudessa.

Matti Harju on Otaniemessä sijaitsevan Teknillisen Korkeakoulun (nyk. Aalto yliopisto) kemiantekniikan kasvatteja, erikoistumisalueina biotekniikka ja elintarviketeknologia.

− Opiskelin teknillistä biokemiaa. Maidosta ei opetettu mitään, Harju tarkentaa.

Vuonna 1974 hän oli tehdassuunnittelun kurssilla mukana ryhmässä, joka suunnitteli Valiolle heran suolanpoistolaitoksen Lapinlahden tehtaalle. Kun projekti oli ohi, Valiolta tarjottiin kesätöitä. Siihen jatkoksi tammikuussa 1975 Harju aloitti diplomityönsä, joka käsitteli rehuhiivan kasvatusta herassa.

Hera elintarvikekäyttöön

Diplomityön jälkeen Valiosta tarjottiin mahdollisuus uuteen työhön, kun hera piti saada elintarvikekäyttöön. − Minusta tuli uusprosessikäynnistäjä ja kiertelin Valion tehtailla, muun muassa Lapinlahdella ja Toholammella. Tutkittiin suolan ja laktoosin poistoa herasta sekä laktoosin hydrolyysiä. Ajateltiin, että herasta saadaan makeutusaineita, mutta siirryttiinkin HYLA-tuotteiden kehittämiseen. Tehtiin teknologian kehitystä heran jalostamiseksi ja sovellettiin sitä sitten maitoonkin, Harju summaa.

Kaiken kaikkiaan Harju oli vuoteen 1995 asti teknologiakehityksessä. Työn ohessa syntyivät sekä lisensiaattityö että väitöskirja. Sen jälkeen hän johti jauheiden tuotekehitystä. Myöhemmin vastuualue laajeni, ja mukaan tulivat muun muassa rasvat ja juustot.

− Viimeiset työvuoteni toimin tuotannon puolella kehitysjohtajana ja teknologiajohtajana. Huikeinta urassani itselleni on ollut se, että kaikki hera saatiin elintarvikekäyttöön, vaikka vuonna 1975 meijerimiehet vannoivat, ettei se koskaan onnistu. Heraa pidettiin arvottomana jätteenä. Nykyään yli 800 miljoonaa litraa heraa saadaan vuodessa elintarvikekäyttöön. Se on ja on ollut merkittävä asia, Harju toteaa vaatimattomaan tyyliinsä.

Koska proteiinitrendi on viime aikoina laajentunut, erityisesti heraproteiinin (lihasproteiini) valmistuksen kanssa on nyt hirveä kiire, vaikka ensi alkuun sen menekkiin ei uskottu.

Monipuolisia harrastuksia vapaa-aikana

Matti Harjun vaimo jäi samaan aikaan eläkkeelle miehensä kanssa. He ovat käyttäneet lisääntynyttä vapaa-aikaa yhdessä lastenlasten hoitoon juksu-ukin roolissa, matkusteluun, mökkeilyyn ja liikuntaan.

− Vaimoni perässä olen löytänyt myös ”akkalajina” pidetyn vesijumpan, joka on tosi monipuolinen ja miellyttävä liikuntalaji tähän ikään. Lukemiseen ja pohtimiseenkin jää aikaa. Sen takia tulee välillä vähän

kirjoiteltuakin, kun valtavirta näyttää kulkevan laput silmillä vikasuuntaan. Olen siis tulossa mielensä pahoittajan ikään, Harju myhäilee.

Vihdin Jäähalli Oy:n pyörittäminen on ollut Harjun harrastuksena jo 20 vuotta. Sekin työ jatkuu toistaiseksi.