Akateeminen koulutus tarvitsee muutosta

Elintarvikeala on avainasemassa, kun maailma muuttuu globaalien ongelmien kuten ilmaston lämpenemisen, luontokadon ja ruokapulan seurauksena. Käsillä on myös valtava akateemisen koulutuksen murros, joka korostaa työelämän osaamista. Murros on osa laajempaa työelämän ja koko maailman murrosta, sanoo Turun yliopiston aikuiskasvatuksen apulaisprofessori, FT Päivi Siivonen.

Hän sanoo, että akateeminen sivistys tuo työelämään syvällistä ymmärrystä, kriittistä ajattelua ja kokonaisuuksien hallintaa. Työelämätaitoja ei pitäisi hänen mukaansa korostaa liikaa yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen sisältöä on myös vaikea ennustaa. Muuttuvassa maailmassa on hankalaa tietää, mitä ne tulevat olemaan, arvioi Siivonen. Kun koulutus luo riittävän hyvää ja laajaa pohjaa, käytännön taidot oppii kyllä. Luovuus on osa laajaa ajattelua – ja sitä tarvitaan, kun kehitetään esimerkiksi uusia ruokia.

Luovaa ajattelua tarvitaan

Yhteistyötaidot ja kyky yhdistellä asioita ovat tulevaisuuden työelämässä tärkeitä menestystekijöitä. Siksi koulutukselle pitäisi antaa riittävästi aikaa ja tilaa, Siivonen sanoo.

Siivonen on kollegoineen tarkastellut Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kaupallisen alan korkeakoulutettujen koulutus- ja työelämäpolkuja. Aiheesta ilmestyy myös kirja: Rethinking Graduate Employability in Context: Discourse, Policy and Practice (Palgrave Macmillan, 2023).

Siivonen sanoo, että etenkin työelämässä tarvitaan muutoksia. Nuoret vastavalmistuneet kokevat tutkimuksen mukaan työelämän haasteelliseksi. Erityisesti nuoret naiset joutuvat varmistelemaan ja lunastamaan asemansa työmarkkinoilla. Nuoret naiset kohtaavat tutkimuksen mukaan edelleen vähättelyä ja tytöttelyä yrityksissä. Johtajien olisi hyvä tunnistaa ja ottaa tämä asia huomioon.

Tutkimuksessa mukana olleista moni totesi ymmärtäneensä teoreettisen tiedon merkityksen työelämään siirryttyään.

Henkilökohtainen valmennus avartaa

Lukuisat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että sosiaaliset taidot, luovuus ja ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeitä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Korkeakoulutuksen oletetaan antavan parhaat valmiudet näiden taitojen kehittämiseen. Alumniselvitysten mukaan esimerkiksi sosiaalisia taitoja sekä luovuuden ja johtamistaitojen opetusta kaivattaisiin enemmän.

Oulun yliopiston Tiedejohtamisen koulutusohjelma tarjoaakin jo valmistuneille uudenlaista opetusta. Se antaa intensiivisiä oppitunteja ja vertaistukea yliopistokoulutetuille.

Oppimispoluilla ovat tiedejohtaminen, monitieteinen yhteistyö ja vaikuttava tutkimusviestintä. Osallistujat voivat esimerkiksi tavata rahoittajia lähiopetuspäivinä.

Ohjelma tarjoaa siihen osallistuville myös oheismahdollisuuksia, kuten henkilökohtaista valmennusta. Juuri valmennus on koettu tärkeäksi, koska se antaa mahdollisuuden pohtia omaa roolia johtajana sekä esimerkiksi oman työn kuormittavuutta ammattilaisen kanssa.

Ohjelma aloitettiin vuonna 2018, ja se soveltuu esimerkiksi tutkijoille, erilaisissa hankkeissa mukana oleville sekä erilaisten konsortioiden johtajille.

Johtamiskoulutusta myös perusopintoihin

Ajatuksen tiedejohtamisen ohjelmasta keksivät Oulun yliopiston henkilöstöpalvelut ja tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi.

Pihlajaniemi sanoo, että yliopistoissa suunnataan perinteisesti johtamis- ja henkilöstökoulutusta professoreille ja johtajille. Jo akateemisen uran alkuvaiheissa olisi kuitenkin hyvä saada myös johtamiskoulutusta ja -opastusta.