Tuplatutkinnon kautta elintarvikkeiden digimarkkinointiin

Keskisuomalaiselta maatilalta lähtöisin oleva ETM Pekka Rantamoijanen työskentelee Valiolla digitaalisen markkinoinnin päällikkönä sekä osa-aikaisena maatilallisena yhdessä veljensä kanssa. Veli vastaa vadelmien viljelystä ja Pekka metsänhoidosta. Rantamoijanen opiskeli ensin tradenomiksi, mutta pari vuotta rahoitusalalla työskentelyn jälkeen opintojen jatkaminen Viikissä vei voiton. Toista tutkintoa tehdessä oli luontevaa yhdistää liiketalous- ja elintarviketieteet.

− Se oli antoisaa aikaa. Sai tutustua elintarviketieteiden perusteisiin ja tutustua päivittäistavarakaupan logiikkaan. Sain soveltaa opittua töissä, kun työskentelin Suomen suurimman yksityisen alkoholin maahantuojan palveluksessa. Näin kaupan alan tuntemus kehittyi entisestään, muistelee Rantamoijanen.

Opintojen loppuvaiheessa hän oli Erasmus-vaihdossa Kööpenhaminan yliopistossa.

− Oli mielenkiintoista nähdä, miten erilainen tyyli siellä oli opettaa. Tanskassa korostui kursseilla ryhmässä tekeminen. Kävin muun muassa viinin ja oluen valmistuksen kursseja. Silloin tuli hakuun graduntekijän paikka Valiolle, ja alkoholit vaihtuivat maitoon, kuvailee Rantamoijanen.

Hän osallistui joustavan opiskeluoikeuden ansiosta myös Kauppakorkeakoulun markkinoinnin kursseille ja opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa laatujohtamista.

− Siellä opittua LEAN-laatuajattelua voi vieläkin soveltaa töissä, kertoo Rantamoijanen.

Innostuksen voi tartuttaa kuulijoihin

Ensin Rantamoijanen työskenteli markkinointisuunnittelijana, sitten sosiaalisten median kanavien yhteisöasiantuntijana, myöhemmin yhteisöpäällikkönä ja nyt digitaalisen markkinoinnin päällikkönä. Tehtävässä on tavoitteena tarjota alan parasta kuluttajakokemusta muun muassa www.valio.fi -sivustolla, joka on Suomen suosituimpia reseptipalveluita. Siellä tarjotaan kuluttajille ideoita ja inspiraatiota ruuanvalmistukseen.

Tiimi käy päivittäistä dialogia kuluttajien kanssa. Kuluttajayhteydenottoja tulee perinteisiä kanavia pitkin, myös verkkolomakkeen kautta, ja sosiaalisen median rooli korostuu jatkuvasti. Analytiikasta nähdään, että verkkopalvelua käytetään arjessa monipuolisesti: haetaan tietoa kauppareissulla ja kotikeittiössä. Reseptipalvelussa on yli miljoona uniikkia, yksittäistä kävijää kuukaudessa.

− Muistan Viikin neuvontaopin kurssit. Harri Westermarckia ajoi asioiden konkretisointi, vaikka asiat olivat epäkonkreettisia kuten arvot. Nyt työssäni pyrin konkretisoimaan kuluttajien kokemuksia ja käyttäytymistä. Elintarvike-ekonomian opinnot antoivat hyvät lähtökohdat työelämään.

Sosiaalinen media ei katso kelloa

Ostetulla medialla saadaan iso huomio lyhytaikaisesti. Omalla medialla saadaan tasaista, jatkuvaa näkymistä. Ansaitussa mediassa keskustelunaiheita ei voi valita. Siellä saadaan huomiota hyvässä ja pahassa. Sosiaalisessa mediassa kommunikoinnin pitää olla kuitenkin kaksisuuntaista.

− Tässä korostuu pitkäjänteinen työ. Kun aloitin, Valiolla oli Facebookissa kolmekymmentä tuhatta fania. Nyt kymmenet tuhannet ovat vaihtuneet sadoiksi tuhansiksi. Asioita on siis tehty oikein. Kuluttajat silti päättävät, missä käyttävät aikaansa. Me tulemme sinne sopivalla kulmalla, kuluttajapalveluhengessä.

Pyöräillen pikkulapsiarjessa

Rantamoijanen kertoo seuraavansa paljon maailman tapahtumia. Hänellä on luontainen halu ottaa selvää. Hän asuu vaimonsa ja lapsensa kanssa Etelä-Haagassa Helsingissä.

− Työmatkalla lapsi viedään tavarapyörällä päiväkotiin, ja sitten lähdetään töihin. Salibandy ja metsänhoito vievät myös aikaa. Tänä syksynä tuli hankittua oluenpanolaitteisto. Nyt saa taas palata opiskeluaikojen teorioihin: emeritus professori Hannu Salovaaran viljateknologiaan ja Kööpenhaminan olutkursseille, myhäilee Rantamoijanen.

Hän sanoo, että Salovaara on henkilönä mieleen jäävä.

− Hän on esimerkki siitä, miten innostuksen omaa asiaa kohtaan voi tartuttaa toisiin.