Elintarvikekemia koukutti insinöörin

Kipinä elintarvikealalle kumpuaa kotitaustasta sekä arvostuksesta suomalaista ruokaa ja elintarviketuotantoa kohtaan. Lapsuudenkodissa Suomusjärvellä on kasvatettu sikoja ja kanoja ja sittemmin erikoistuttu speltin viljelyyn ja jalostukseen. Perheen lapset − kolme tyttöä ja poika − auttoivat kotitilan töissä, ja veli jatkoi tilanpitoa.

Petra Larmo kävi ala-asteen kaksossiskonsa kanssa Suomusjärvellä ja yläasteen ja lukion Nummella Uudenmaan puolella. Lukiossa häntä kiinnosti moni oppiaine.

− Koulussa tykkäsin kielistä, historiasta ja biologiasta. Kaksossiskon kanssa olimme aina samalla luokalla ja päätimme, että toinen meistä lähtee opiskelemaan luonnontieteitä, toinen humanistisia aineita. Kaksossiskoni opiskeli Åbo Akademissa ja tekee informaatikon töitä, minä lähdin opiskelemaan elintarvikeinsinööriksi Turun ammattikorkeakouluun, Petra kertoo.

Hän valmistui elintarvikeinsinööriksi vuonna 1998. Kemia alkoi kiinnostaa kuitenkin jo insinööriopintojen aikana työharjoittelujaksolla Salon kaupungin elintarvikelaboratoriossa.

− Hain heti elintarvikeinsinööritutkinnon jälkeen opiskelemaan elintarvikekemiaa Turun yliopistoon. Sielultani olen enemmän elintarvikekemisti kuin insinööri, mutta pystyn kommunikoimaan myös insinöörien kanssa, Petra sanoo.

Tyrnimarjatutkimus koukutti

Petra valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2005 ja jatkoi opiskelua. Alun perin hän ei aikonut tehdä väitöskirjaa, mutta professori Raija Tahvosen vetämä tyrnimarjan terveysvaikutustutkimus koukutti.

− Se vaan oli niin kiinnostavaa, että aloin tehdä väitöskirjaa, enkä ole katunut. Turun yliopistolla oli hyvä henki, hyvät ohjaajat ja opettajat sekä opiskelukaverit, Petra kiittää.

Hän väitteli tyrnimarjan ja -öljyn terveysvaikutuksista vuonna 2011, ja siirtyi pari viikkoa väitöksen jälkeen Aromtechin tutkimus- ja tuotekehityspäälliköksi Tornioon.

− Olen tosi tyytyväinen uravalintaani: teen työtä, jolla on merkitystä. Suomessa pitää olla maataloutta ja elintarviketuotantoa jo huoltovarmuuden vuoksi. Uskon suomalaiseen elintarvikealaan, Petra tähdentää.

Insinööriopintojen harjoittelujaksoilla hän pääsi näkemään erilaisia työpaikkoja ja yliopistolla pystyi syventymään tutkimukseen.

− Pitkästä opiskeluajasta on ollut hyötyä. Voin suositella osaamisen syventämistä väitöskirjatyöllä. Opiskeluaikojen ohjaajista, opettajista ja kurssikavereista on ollut suurta apua myös työelämässä.

Työ monipuolista ja monitieteistä

Nykyisessä työssään tutkimus- ja tuotekehityspäällikkönä Petra vetää tuotekehitysprojekteja ja tekee tutkimuksia yhteistyössä laadunvarmistuksen, laboratorion, tuotannon sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Hän on mukana, kun laboratoriossa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia analyysimenetelmiä. Hän on asiantuntija-apuna myynnille ja markkinoinnille ja vastaa kuluttajien kysymyksiin. Erityisen mieluisia ja mielenkiintoisia ovat kliiniset vaikutustutkimukset, joita tehdään tyypillisesti yhdessä yliopistojen lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa.

− Nykyisessä työssä täytyy ja saa tehdä monenlaisia asioita, mutta niitä ei tarvitse tehdä yksin, vaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Työssä näkee, että kaikesta opiskelusta on ollut hyötyä. Oma työ ja koko ala ovat niin monipuolisia, että en suunnittele ainakaan alan vaihtoa, Petra vakuuttaa.

Hän sanoo, että Aromtechin tuotekehitysputkessa on uusia, mielenkiintoisia tuotteita: muutakin kuin ravintolisiä ja kosmetiikkaa. Myös tutkimustyö jatkuu. Aromtech on tehnyt tutkimusyhteistyötä muun muassa Turun, Kuopion ja Oulun yliopistojen kanssa.

− Näen tutkimuksen tärkeänä, sillä tutkimusnäytöllä voimme erottua kilpailijoista. Tunnemme raaka-aineemme. Vaikutustutkimus, kemiallinen tutkimus, puhtaus ja erikoinen teknologia ovat valttejamme. Tutkimusnäyttö puree, mutta miten voi viestiä kuluttajalle asti, että juuri tämä tuote on tutkittu, Petra pohtii.

Kuluttajaviestinnässä pitää ottaa huomioon myös eri kielet ja kulttuurit, sillä Aromtechin päämarkkina-alueita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Englanti ja Benelux-maat. Viennin osuus on noin 80 prosenttia liikavaihdosta.