Elintarvikebiokemian professorina Sveitsissä

Elintarvikkeiden koostumus kiinnosti ETT Laura Nyströmiä jo lukioaikana. Kansainvälisen IB-tutkinnon tutkielmakin käsitteli C-vitamiinin kemiallisia määritysmenetelmiä. Myöhäiskevään 1996 ylioppilaskokeiden jälkeen ei ollut aikaa lukea pääsykoekirjoja, joten Nyström panosti lukion oppimäärän suomenkielisten termien opetteluun ja haki elintarvikekemian pääaineeseen Helsingin yliopistoon.

Käytännönläheinen pienryhmäopetus lukuisine laboratoriokursseineen miellytti Nyströmiä. Maisterin tutkinnon valmistumisen yhteydessä oli selvää, että hän jatkaa tutkimuksen parissa. Nyström aloitti professori Vieno Piirosen tutkimusryhmässä parin kuukauden työsopimuksella. Samoihin aikoihin dosentti Anna-Maija Lampi sai rahoituksen kolmevuotiseen viljojen kasvisterolijohdosten tutkimiseen ja palkkasi Nyströmin. Myöhemmin Nyström sai rahoitusta ABS-tutkijakoulusta yhteensä neljä vuotta. Piironen ja Lampi toimivat Nyströmin väitöskirjanohjaajina.

− Rahoitusta tuntui tulevan juuri sopiviin aikoihin. Sain räätälöidä projektiani myös omien kiinnostuksen kohteitteni mukaan. Ohjaajani olivat hyvin kannustavia ja tarjosivat mahdollisuutta työskennellä myös muissa hankkeissa. Näin sain paljon hyviä kokemuksia kansainvälisistä projekteista, Nyström muistelee.

Väitöskirjan jälkeen hän sai tutkijatohtorin paikan viljateknologian ryhmästä ja vaihtoi rasvaliukoiset, pienet yhdisteet suuriin vesiliukoisiin polysakkarideihin, rukiin ja vehnän kauraan ja ohraan.

− Se toi hyvän mahdollisuuden kehittää taitoja uusissa menetelmissä ja tutkimuskysymyksissä.

Apulaisprofessoriksi Zürichiin

Zürichin teknillisessä korkeakoulussa (ETH Zürich) on tapana, että virkaan voi hakea niin pitkään kuin sopiva kandidaatti löytyy.

− Hiihtolomalla vuonna 2009 kuulin, että Zürichissä olisi apulaisprofessorin virka vakinaistamispolulla auki. Laitoin viestiä yhteyshenkilölle, vaikka varsinainen hakuaika oli päättynyt. Pian neuvottelin työsopimuksen ehdoista. Hakiessani en varsinaisesti tiennyt, mitä kaikkea virkaan kuului. Yllätyin positiivisesti. Jokaiselle professorille myönnetään vuosittainen budjetti palkkoihin, tutkimuskuluihin ja laitteisiin, Nyström myöntää.

Tutkimusryhmien malli Sveitsissä on hyvin professorilähtöinen. Professorit saavat kerätä ympärilleen työryhmän, lehtoreiden virkoja ei ole.

− Ihmeissäni opettelin uudenlaista yliopistokulttuuria, projektihallintaa, rahoituksen hakemista, rekrytointia ja tutkimusryhmän johtamista. Opetusmäärät olivat kohtuulliset, mutta kurssien kehittämiseen meni aikaa. Olin erityisen ilahtunut siitä, miten innokkaasti kollegat jakavat tietoa projekteistaan ja ovat avoimia yhteistyöhön.

Perimä ja terveysvaikutukset

Vaikka eri viljojen jyvät ovat rakenteeltaan ja pääravintoaineiden kemialliselta koostumukseltaan samankaltaisia, niiden toiminnalliset ominaisuudet ovat erilaisia. Miksi kauran ja ohran beetaglukaanit ovat kemiallisesti kuvailtuna samankaltaisia, mutta vaikkapa viskositeetiltaan erilaisia?

− Pidän viljojen monimuotoisuudesta myös lajiketasolla: yksi tämänhetkisistä projekteistamme keskittyy sveitsiläisten viljalajikkeiden eroihin ja geneettisen materiaalin monimuotoisuuteen, valottaa Nyström. Yhteistyötä tehdään kasvinjalostajien kanssa. Heiltä saadaan ainutlaatuisia näytteitä. Tietoa voidaan yhdistää koostumusdataan ja samojen lajikkeiden geneettisiin markkereihin.

− Parhaillaan tutkimme, miten perimä vaikuttaa terveysvaikutteisten yhdisteiden pitoisuuksiin, kuinka optimoida ruokien koostumusta ja räätälöidä terveellisempää ruokavaliota yksilötasolla. Tutkimme myös terveysvaikutteisten yhdisteiden toimintamekanismeja.

Hiihtovaelluksia ja lukemista

Nyström pyrkii opettelemaan työviikon suunnittelua ja vastaamaan ei, jos joku pyytää häntä tekemään ei-pakollisia tehtäviä, joista ei saa riittävästi hyötyä ja iloa itselle. Tai kun joku koputtaa ovelle ja kysyy, olisiko pari minuuttia aikaa. Muutoin Nyström ei pääse käsiksi suunnittelemiin töihinsä varsinaisen työpäivän aikana.

− Perheeseeni kuuluvat mies ja seitsemänvuotias tytär. Mieheni on ollut täällä asuessamme vain osa-aikaisesti töissä ja kantaa päävastuun perheestä. Tyypillisessä sveitsiläisessä perheessä äidit jäävät usein

edelleen lasten syntymän jälkeen kotiin. Meillä roolit menevät päinvastoin. Harrastamme pyöräilyä, vaeltamista, metsäretkiä ja kirjojen lukemista, Nyström toteaa.