Luonnonvarakeskus (Luke)

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2022?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 135 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 77 kiloa lihaa, 85 kiloa viljaa, lähes 15 kiloa kalaa, 11 kiloa kananmunia, 55 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Edellisvuosien tapaan kauran kulutus pysyi korkeana myös viime vuonna. Siipikarjanlihan kulutuksen nousutrendi sen sijaan katkesi ainakin hetkellisesti. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Ruuan hintaan kohdistuvat paineet hellittämässä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen mukaan ruuan hinnannousun odotetaan hidastuvan selvästi ja kääntyvän laskuun kuluvan vuoden lopussa. Tämä johtuu siitä, että ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, hinnat ovat laskussa. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat laskeneet edellisvuoden huippulukemista niin maailmalla kuin Suomessa. Liha- ja maitotuotteiden kulutus ja tuotanto vähenivät vuonna 2022, ja niiden ennustetaan supistuvan edelleen myös vuonna 2023.

Tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä potkua kotimaiseen kalatuotantoon

Suomalaiset haluaisivat tutkimusten mukaan syödä enemmän kotimaista kalaa. Kaksi kolmasosaa suomalaisten syömästä kalasta on tällä hetkellä tuotua, koska kotimainen kalastus ja vesiviljely eivät ole pystyneet vastamaan kysyntään. Luonnonvarakeskuksen politiikkasuosituksessa esitetään ratkaisuja, joilla tähdätään kotimaisen kalan käytön ja arvonlisän kaksinkertaistamiseen.

Kriisit myllersivät Suomen kalataloutta 

Suomen kalamarkkinat ovat viime vuosien aikana joutuneet sopeutumaan kansainvälisten markkinoiden ja maailmanpolitiikan nopeisiin muutoksiin. Vuonna 2020 koronapandemia aiheutti erilaisia markkinahäiriöitä, ja viime vuonna alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti rajusti kalatalouden tuotantokustannuksia.

Vaikutuksia talouteen ja ympäristöön: tutkimus selvitti kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia seurauksia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä KOTIETU-hankkeessa selvitettiin kotieläintuotannon tulevaisuuskuvien yhteiskunnallisia vaikutuksia vuosille 2040–2050. Kotieläin-Suomessa kasvava kotieläintuotanto on taloudellisesti kannattavaa, mutta sen ympäristövaikutukset lisääntyvät nykytilanteeseen verrattuna. Ympäristö-Suomessa etenkin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Terveys-Suomi-skenaarioissa kotieläintuotteiden kulutus vähenee merkittävästi, mutta kasvihuonekaasupäästöjen vähennys voi jäädä pieneksi. Viljelijöiden tulot voivat muuttua merkittävästi ja eri tavoilla maan eri osissa.

Suomalaista nautakarjataloutta kehitetään osana kotimaista ruoantuotantoa ja globaalia ruokahuoltoa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen synteesiraportin mukaan suomalaisen nautakarjatalouden vahvuuksia ovat muun muassa nurmiin perustuva ruokinta, kokonaisvaltainen ja korkeatasoinen eläinjalostus, resurssien viisas hyödyntäminen, matala eläintiheys sekä soijattomuus. Parannettavaa löytyy eläinten hyvinvoinnissa, tuotannon taloudellisessa kestävyydessä ja kiertotalouden tehostamisessa.

Kohti ilmastokestävämpiä valintoja – ruuan ilmastovaikutuksia pyritään pienentämään avoimen hiilijalanjälkiaineiston avulla

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa avoimen hiilijalanjälkiaineiston edistämään ruokapalvelusektorin työtä kohti vähähiilisyyttä. Avoimen aineiston avulla pystytään edistämään alan kehitystyötä ja kannustamaan elintarvikkeiden valmistajia tuottamaan myös omille tuotteilleen tarkempia, tuotantoketjukohtaisia hiilijalanjäljen arvioita.

Maatalouden rakennemuutos jatkuu

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa on 43 611 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2022. Tilojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1 078 tilalla, mutta käytössä olevan maatalousmaan eli pellon määrä pysyi ennallaan 2,27 miljoonassa hehtaarissa.