Suomalaista nautakarjataloutta kehitetään osana kotimaista ruoantuotantoa ja globaalia ruokahuoltoa

Pohjoisen luonnon olosuhteet sanelevat reunaehdot sille, mitä Suomessa on taloudellisesti kannattavaa viljellä. Viileä ilmasto ja runsaat vesivarat sopivat erityisesti nurmiviljelyyn, jota nautakarjatalous puolestaan voi hyödyntää. Monivuotinen nurmi parantaa maan rakennetta sekä ylläpitää ja parhaimmillaan myös lisää maan hiilivarastoja yksivuotisiin viljelykasveihin verrattuna. Nurmet sitovat myös tehokkaasti ravinteita, vähentävät vesistövaikutuksia ja ylläpitävät biodiversiteettiä monin tavoin.

Nautakarjatalouden vahvuuksia Suomessa

FAO:n tilastojen perusteella Suomen maidon- ja naudanlihantuotannon kasvihuonekaasupäästöt sekä päästöjen intensiteetti ovat 30 vertailumaan joukon parhaimmistoa. Useat suomalaisen nautakarjatalouden vahvuuksista selittävät Suomen hyvää sijoittumista vertailussa.

1.    Matala eläintiheys. Nautakarjatuotannon suorat ilmasto- ja vesistövaikutukset ovat maltillisia.

2.    Resurssien tehokas käyttö. Valtaosa naudanlihasta saadaan lypsykarjasektorilta, jolloin tuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat matalammat kuin tuotantotavassa, jossa naudanliha tulisi pääasiassa tähän erikoistuneelta lihakarjasektorilta.

3.    Perinnöllisesti korkeatasoinen lypsykarja. Jalostusohjelma perustuu kokonaisvaltaiseen tuotoksen, terveyden, hedelmällisyyden, kestävyyden ja muiden niin sanottujen käyttöominaisuuksien jalostamiseen.

4.    Suomalaiset naudat eivät syö soijaa. Karkearehut, erityisesti nurmirehut, ovat nautojen ruokinnan perusta. Myös viljan rehukäytölle on perusteita, kuten elintarvikkeeksi kelpaamattoman viljan hyödyntäminen.

5.    Tuotannon hyvä hygieniataso ja vähäinen lääkkeiden käyttö.

Kehitettävää Suomen nautakarjataloudessa

Maidon- ja naudanlihantuotannon heikko kannattavuus on ollut pitkäaikainen haaste. Viimeaikainen hintakehitys ja globaaleista kriiseistä johtuvat saatavuusongelmat ovat nostaneet esiin myös tarpeen vähentää maatalouden riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista. Monet hyvinvoinnin haasteet ovat yhteydessä kustannuksiin, sillä hyvinvointia parantavat asiat nostavat usein myös tuotantokustannuksia.

1.    Tuotannon taloudellinen kestävyys. Huomioitava maito- ja naudanlihasektorin kilpailukyky ja tilojen taloudelliset haasteet. Myös sukupolvenvaihdoksien edistäminen ja yrittäjien jaksaminen ovat taloudellisen kestävyyden perusedellytyksiä. Pitkällä aikavälillä on tärkeä parantaa nautasektorin julkista kuvaa.

2.    Eläinten hyvinvointi. Lihanautakasvattamojen tilanahtaus sekä kovat ja liukkaat lattiapinnat. Lypsykarjan laidunnusta tulisi lisätä. Lypsylehmien tuotosrasitukseen ja lypsyrotuisten vasikoiden liian varhaiseen vieroitukseen pitää kiinnittää huomiota.

3.    Kiertotalous osaksi koko tuotantoketjua. Tehostetaan lannan ja ylijäävän kasvibiomassan hyödyntämistä ja vähennetään lannasta aiheutuvaa typenhävikkiä.

Potentiaalia biokaasussa ja elintarvikkeiden viennissä

Maatilojen biokaasutuotanto olisi yksi ratkaisu taloudellisen kestävyyden kohentamiseksi. Biokaasutuotannon avulla olisi myös mahdollista vahvistaa kiertotaloutta ja parantaa tilojen energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Sen avulla voisi vähentää jopa liikenteen ja teollisuuden riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Maatilojen potentiaali biokaasutuotannossa on merkittävä: vuoteen 2050 mennessä lantabiokaasuna voitaisiin tuottaa 1,2–1,6 TWh energiaa, josta naudan lantojen osuus olisi noin 70 prosenttia.

Kilpailukyvyn parantaminen on mahdollista esimerkiksi ketjun luomaa arvoa lisäämällä. Eniten potentiaalia on pitemmälle jalostetuissa erikoistuotteissa, joille vientimarkkinoilla voi löytyä helpommin kysyntää kuin kotimarkkinoilla. Viennin kasvattamiseen tarvitaan myynti- ja markkinointiresurssien vahvistamista, brändäystyötä ja pitkäjänteisyyttä. Myös yhteistyö yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä on välttämätöntä.

Synteesiraportissa tarkastellaan laajasti Suomen nautakarjatalouden osa-alueita ruokinnasta jalostukseen ja eläinten hyvinvointiin sekä talouteen. Tarkastelun kohteena ovat nautakarjatalouden ympäristövaikutukset, maantieteelliset olosuhteet ja tulevaisuuden potentiaali. Synteesi perehtyy myös Suomen nautakarjatalouden merkitykseen osana globaalia ruokahuoltoa pyrkien löytämään kestäviä ratkaisuja monimutkaisten ja mittavien maailmanlaajuisten haasteiden keskellä.

Raportti:
Synteesi suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä