Luken Ruokavisio 2040 antaa eväitä tulevaisuuden kestävälle ruoantuotannolle
Suomalainen ruoantuotanto tarvitsee yhteisen kehityssuunnan ja tahtotilan, jotta sitä voidaan kehittää ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäväksi kokonaisuudeksi sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukijalaksi. Muutokseen tarvitaan yhteistyötä, teknologian ja datan hyödyntämistä sekä tuotantomenetelmien uudistumista.
Pohjoisten alueiden merkitys maailman kestävälle ruoantuotannolle ja ruokaturvalle kasvaa tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen (Luken) Ruokavisio 2040 -julkaisussa ja sen pohjalta johdetussa Policy Briefissä kuvataan näkemys tulevaisuuden ruoantuotannosta ja esitetään ratkaisuja ruoantuotannon haasteisiin.
”Ruoantuotannon suunta on saatava käännettyä kohti kestävämpiä toimintatapoja huoltovarmuutta ja kannattavuutta unohtamatta. Ruokajärjestelmän murrokseen sopeutumiseen tarvitaan uusien ja olemassa olevien tuotantotapojen yhtäaikaista kehittämistä”, Luken Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta sanoo.
Esimerkiksi tilojen välistä yhteistyötä kehittämällä voidaan turvata niin kotieläintilojen, kasvinviljelytilojen kuin kalatalouden toimintaedellytyksiä, saavuttaa alueellisesti synergiaetuja tuotannossa ja hallita paremmin ympäristökuormitusta. ”Tulevaisuuden ruoantuotanto edellyttää myös tuotantopanosten kotimaisuusasteen nostamista alueellisia biokiertotalouden ekosysteemejä kehittämällä.”
Kysyntä ohjaa ruoantuotantoa, data tuo lisäarvoa koko ketjulle
Ruoantuotannon kehittämiseen ja investointeihin tarvitaan tulevaisuudessa markkinalähtöiset kannustimet. Maatalouden tuottamat muut palvelut, kuten toimet ympäristövaikutusten vähentämiseksi, muodostavat perusteen maataloustukipolitiikalle. ”Ruoantuotannon kysyntälähtöisyyttä on vahvistettava. Maataloustuet tulee ohjata tukemaan markkinaehtoista tuotantoa ja ympäristökestäviä tuotantotapoja”, Luken tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio toteaa.
Datan tehokas hyödyntäminen tuo lisäarvoa koko elintarvikeketjuun. Karikallion mukaan data lisää läpinäkyvyyttä ruoantuotantoon ja koko elintarvikeketjun toimintaan ja luo kuluttajalle todellisen mahdollisuuden tehdä arvopohjaisia valintoja. ”Myös elintarvikeviennin kaivattu kasvu syntyy yhdistämällä tuote, data sekä monipuolinen myynti- ja markkinaosaaminen.”
Uusilla teknologialla ja käytännöillä kestävää tehokkuutta
Kaukovirran mukaan ruoantuotannossa on otettava käyttöön uudenlaisia teknologioita. ”Uskomme vahvasti, että esimerkiksi geeniteknologia tehokkaana menetelmänä on tulevaisuudessa hyväksytty kestävän ruoantuotannon kehittämisen työkalu.”
Tuotantoa on tehostettava kestävästi hyödyntämällä tekniikoita ja käytäntöjä, kuten uudistavaa viljelyä, joka edistää maan kasvukuntoa, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Tuotantoeläinten ravitsemuksessa hyödynnetään entistä tehokkaammin ihmisravinnoksi kelpaamattomat teollisuuden sivuvirrat sekä ja nurmet, jolloin ihmiset ja eläimet eivät kilpaile samasta ravinnosta. Eläinten hyvinvointiin panostetaan ja huomioidaan lajityypilliset tarpeet.
”Korostamme yhteistyön tarvetta tuottajien, teollisuuden ja viranomaisten välillä teknologisia innovaatioita hyödyntäen. Suomalaisen ruokaketjun turvallisuus on maailman huippua, eikä siitä voida tinkiä”, Hanna-Maija Karikallio sanoo.
Lue lisää:
Suosittelemme artikkelia
Selvitys: Suomi voi lisätä merkittävästi kasviproteiinien tuotantoa 2040 mennessä
Luken keskustelunavaus: Ruokasektorin arvonlisän merkittävä kasvu on mahdollista, mutta vaatii niin yksityisen kuin julkisen sektorin merkittäviä panostuksia ja tiivistä yhteistyötä
Kuulumisia kauratutkimuksen kentältä ja oppeja kestävästä ruoantuotannosta
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää lisätoimenpiteillä
Suomalaiset suhtautuvat robotteihin ja tekoälyyn aiempaa myönteisemmin
