Vetytiekartta sisältyy Suomen energia- ja ilmastostrategiaan

Syksyllä 2020 kolmetoista toimialaa valmisteli vähähiilisyystiekartan, joka sisälsi useimmiten myös vedyn. Vähähiilisyystiekartan laativat muun muassa elintarviketeollisuus, kaupan ala, maatalous sekä matkailu- ja ravintola-ala.

VTT:n kokoama ja Business Finlandin tilaama kansallinen vetytiekartta julkaistiin lokakuussa 2020. Se sisältyy Suomen energia- ja ilmastostrategiaan, joka valmistuu kesällä 2021. Strategia annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää vedyn avulla tehokkaammin ja varastoida energiaa pitempään.

− Elintarviketeollisuudessa olennaista lienee se, että elintarvikkeiden tuotannon merkittävimpiä päästölähteitä on energiantuotanto. Vaihtoehtoiset polttoaineet ja päästötön energia tulevat tällöin kyseeseen. Vety voi olla yksi osaratkaisu, Business Finlandin Smart Energy -ohjelman vetäjä Helena Sarén arvioi.

Moni maa haluaa vahvan roolin vetytaloudessa

Suomen vetytiekartan tavoitteena on ymmärtää paremmin omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sekä tunnistaa ne osat vetyarvoketjussa, joissa suomalaiset pystyvät ottamaan merkittävän roolin tulevaisuudessa.

− Näillä osa-alueilla on ensiarvoisen tärkeää rakentaa globaaleja kumppanuuksia sekä tutkimus- ja kehitysyhteyksiä. Useat maat ovat jo ottaneet vahvaa roolia vetytaloudessa. Esimerkiksi Hollanti on julistanut tavoitteekseen olla Pohjois-Euroopan vetypääkaupunki ja Saksa ottanut vahvan roolin EU:n vetyveturina, Sarén muistuttaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön sektorityöryhmän väliraportissa on esitetty arvio vedyn käytöstä vuonna 2050. Arvio perustuu FCH Hydrogen Roadmap Europe 2019 -raporttiin. Arvion mukaan vedyn osuus olisi EU-maissa vuonna 2050 maksimissaan 24 prosenttia energian kokonaismäärästä, todennäköisemmin kahdeksan ja 24 prosentin välillä.

− Tämä indikoi hyvin Suomen kehitystä. Suomen kannalta on olennaista, miten uusiutuvan, puhtaan energian tuotanto Suomessa kehittyy ja miten saamme kytkettyä vedyn tuotantoa tähän. Tarvitsemme investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä skaalaamiseen ja kehitystä tukevan infrastruktuurin rakentamiseen, Sarén listaa.

Hänen mukaansa Suomen kannalta on mielenkiintoista vedyn hyödyntäminen muun muassa prosessiteollisuudessa, erilaiset maa- ja meriliikenteen synteettiset polttoaineet sekä kemikaalit.

− Pidemmällä kehityksessä voi tulla kyseeseen myös muun muassa proteiinituotanto. Vety ei ratkaise Suomen haasteita tänään eikä huomenna. Panostukset ovat globaalisti tällä hetkellä mittavat, vedyn mahdollisuudet ovat merkittäviä, ja paljon asioita on vielä ratkaistavana.

LÄHTEITÄ:

• Paloneva M & Takamäki S. 2020. Yhteenveto toimialojen vähähiilikartoista. Työ- ja elinkeinoministeriö. Energia, s. 135.
• Laurikko J. ym. 2020. National Hydrogen Roadmap for Finland. Business Finland, s. 47