Jaakko Kolmosen 5 000 euron palkinnot ravintolayrittäjä Marjo Niiraselle, Heikki Penttilälle sekä Vääksyn Myllylle

Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla toiminut suomalaisen ruoan ja ruoantuotannon, kotimaisten laadukkaiden raaka-aineiden tuottamisen ja niiden käytön, ruokaperinteiden, suomalaisen ruokakulttuurin ja näiden tunnettavuuden edistämiseksi.

Tänä vuonna palkinnoilla huomioidaan erityisesti suomalaiset ruokaperinteet ja perinneruoat, niiden tunnettuuden ja uudistamisen eteen tehty työ sekä laadukkaiden kotimaisten lähiraaka-aineiden jalostus kuluttajalle kiinnostavaksi tuotteeksi.

Säätiön hallitus päätti saajista 30. maaliskuuta. Ehdotuksia palkinnonsaajiksi saivat tammikuun 2023 ajan tehdä Marttaliitto ry:n Maa- ja Kotitalousnaisten, Suomen Keittiömestarit ry:n ja Kotitalousopettajien Liitto ry:n alla toimivat yhdistykset.

Karjalaisia ruokaperinteitä Ilomantsissa

Ravintola Parppeinpirtin yrittäjä Marjo Niiranen on luotsannut 1992 perustettua ilomantsilaista ravintolaa vuodesta 2016. 160-paikkainen ravintola on karjalaisen ruokakulttuurin helmi: Karjalaisuus ja paikallisuus ilmenee kaikissa yrityksen toiminnoissa aina herkullisesta, ammattitaitoisesti valmistetusta ruoasta perinneleivonnaisiin, vieraanvaraisuuteen ja ohjelmapalveluihin Parppeinvaaran kulttuurimaisemassa. Keskiössä ovat laadukkaat raaka-aineet sekä paikallisuus: Ruis ja ohra ovat peräisin Parppeinvaaran rinnepellolta. Paikallisia elintarvikkeita on myynnissä saatavuuden mukaan ravintolan lähiruokahyllyssä, paikallisia alkoholittomia kuohujuomia ja limonadeja unohtamatta.

Ravintolan perinneleipomossa leivotaan lähes päivittäin karjalaisia leivonnaisia; karjalanpiirakoita ja ilomantsilaisia vatruskoita. Kesällä päivittäin ja talviaikaan ennakkoon ilmoitettuina ajankohtina ravintola kattaa nykykarjalaisen pitopöytäaterian. Parppeinpirtin ravintolan erikoisuus on oma piirootsuppu eli nurkkaus, jossa sijaitsee oma piirakkaleipomo. Leipomossa järjestetään ennakkotilauksesta myös ”piirookouluja”.

Parppeinpirtin nuoren yrittäjän asiakaslähtöinen asenne sekä ansiokas työ karjalaisen ruokakulttuurin vaalimiseksi on nostanut Parppeinpirtin todelliseksi koko kansan lounas – ja juhlapaikaksi, josta kertoo myös Ravintola Parppeinpirtin sijoittuminen 20 parhaan joukkoon ”Suomen Paras Lounas”- kilpailussa viimeisen neljän vuoden aikana, parhaana sijoituksena 6. sija. Marjo Niiranen tekee aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa ja osallistuu erilaisiin kehittämishankkeisiin ideoimalla ja kehittämällä uusia ruokakulttuuriin ja matkailuun liittyviä toimintoja ja tuotteita sekä maakunnallisesti että paikallisesti.

Lähituotteita perunasta vastuullisesti

Pälkäneellä Aitoon kylässä sijaitsevan Penttilän tilan isäntä Heikki Penttilä palkitaan pitkäjänteisestä, vastuullisesta ja innovatiivisesta työstään kotimaisten raaka-aineiden ja ruokatuotteiden kehittämisessä. Vuodesta 2012 alkaen tilalla on jalostettu perunatuotteita ja tilan tunnetuinta ja menestyksekkäintä tuotetta,perunarieskaa on valmistettu jo yli 10 vuoden ajan.

Heikki Penttilän työ nostaa esiin juuri perunarieskan (lepuskan), joka on perinteinen suomalainen tuote ja jota tehdään eri puolilla maata eri reseptillä. Tilan perunarieska tehdään kotimaisesta, kuorineen keitetyistä perunoista ilman hiivaa, maitotuotteita ja lisättyä vettä. Tilan tuotteet ovat tiettävästi ainoita tuotteita, joihin peruna hyödynnetään kuoria myöten, ilman kuorijätettä. Tänä keväänä on juuri lanseerattu uusi, vatruskaa muistuttava täytetty perunarieska Pullukka.

Vastuullisuus näkyy tilan toiminnassa aina raaka-aineesta toimitusketjuun. Tilan perunatuotteet on tehty pitkään raaka-aineiden sivujakeista, eli kauppaan liian pienistä, isoista ja hassunmuotoisista perunoista, porkkanoista, tomaateista, juuston kanttipaloista ym. Raaka-aineet hankitaan tutuilta tiloilta ja pientuottajilta. Tuotantotilana toimii 1900-luvun alussa rakennettu kivinavetta, ja tuotantoon käytetyt koneet on koottu ja korjattu teollisuuden jo hylkäämistä laitteista. Tuotteiden jakelu tehdään yhteistyössä ison leipomon kanssa, kuormittaen mahdollisimman vähän luontoa. Heikki Penttilä on Chaine des Rotisseurs järjestön ammattilaisjäsen ja tekee yhteistyötä ja käy jatkuvaa keskustelua monien suomalaisten pientuottajien ja jalostajien kanssa. Penttilä on myös suorittanut ruokolahtelaisen STEP-koulutuksen matkailun erikoisammattitutkinnon.

Paikallismylly jauhaa lähiviljat

Vääksyn Mylly on ympärivuotisesti toimiva paikallismylly ja yksi Suomen 30 jäljellä olevasta pienmyllystä, joka tunnetaan erityisesti ruis- ja kauratuotteistaan. Asikkalan Vääksyn kanavan läheisyydessä sijaitseva mylly on jauhanut viljaa jo vuodesta 1942 ja jauhatus tehdään yli 75 vuotta vanhoilla koneilla.

Myllyn toiminta-ajatuksena on valmistaa mahdollisimman lähellä kasvatetusta viljasta aitoja, perinteisiä viljatuotteita. Valikoimaan kuuluu vajaa 40 viljatuotetta. Reilu kaksikymmentä vuotta myllärinä toiminut Kari Savola toimii Vääksyn Myllyn päätoimisena vetäjänä. Savola on persoonallaan luonut laajan ammatillisen ja sosiaalisen verkoston, sekä vaikuttanut eri tavoin myllyn menestykseen.

Vääksyn Mylly käyttää jauhojensa raaka-aineina lähialueiden viljaa, joka on kasvanut puhtaassa maaperässä. Jauhojen raaka-aineet pyritään ostamaan omasta kunnasta Asikkalasta. Lähellä tuotetun 100 % puhtaan viljan käyttämisen lisäksi Vääksyn Myllyn toimintaa ohjaavat ekologiset arvot, maaseudun vireyden vaaliminen ja ylpeys omista juurista. Myllyn yhteydessä toimii myös myllyn tuotteita myyvä Myllypuoti, jolla on merkittävä matkailua edistävä merkitys Vääksyn keskustaajamalle. Vääksyn Mylly on toiminnallaan nostanut kotimaisten raaka-aineiden arvostusta ja käyttöä ja toiminut ansiokkaasti suomalaisen lähiviljan ja viljatuotteiden menekin edistäjänä.

Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö. Säätiö jakaa vuosittain apurahoina ja palkintoina noin 5 miljoonaa euroa. Jaakko Kolmosen rahasto on yksi kuudestatoista Alfred Kordelinin säätiön kaupunki- ja kohderahastosta.