Vastuullinen täysjyvä – hyväksi terveydelle ja ympäristölle

Kotimaisen täysjyväviljan kulutusta kannattaisi lisätä sen terveellisyyden takia. Lisäksi täysjyväviljan tuottaminen on moneen muuhun raaka-aineeseen verrattuna ympäristöä säästävää.

Täysjyväviljasta on monenlaista hyötyä terveydellemme. Sen on todettu alentavan kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen sekä tiettyjen suolistosyöpien riskiä. Eri viljoilla on erilaisia terveysvaikutuksia. Kannattakin syödä monipuolisesti eri täysjyväviljoja. Terveellisyyden lisäksi täysjyväviljatuotteiden käyttö on merkittävää kestävän kehityksen ja ilmastovaikutusten kannalta.

Vilja – hyvä kotimainen kasviproteiinin lähde

Syksyllä 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset kehottavat vähentämään lihan kulutusta ja siirtymään entistä kasvipainotteisempaan ruokavalioon. Suomalaiset saavat tällä hetkellä ravinnostaan riittävästi proteiinia. Määrän sijaan tulisikin kiinnittää huomio proteiinin lähteisiin ja siirtyä käyttämään eläinproteiinin sijaan enemmän kasviproteiineja terveydellisistä ja ympäristöllisistä syistä.

Harva tulee ajatelleeksi, että myös viljatuotteet, kuten leipä ja puuro, sisältävät kasviproteiinia. Viljatuotteet ovat merkittävä proteiinin lähde, vaikka usein niistä ajatellaan saatavan ainoastaan hiilihydraatteja sekä energiaa. Viljaproteiinin osuus suomalaisten ruokavalion proteiinista on noin viidennes. Täysjyvävilja proteiinin lähteenä kannattaa pitää mielessä, kun puhutaan siirtymisestä eläinproteiineista kasviproteiineihin. Lisäämällä viljatuotteiden määrää on helppo lisätä kasviproteiinin määrää aterioilla.

Viljaproteiinin tuottaminen kuormittaa ympäristöä eläinperäisen proteiinin tuottamista vähemmän. Suomessa valvotaan tarkasti viljelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja niitä on vähennetty täällä merkittävästi verrattuna moneen muuhun maahan. Lähellä tuotetun raaka-aineen etuna on vähäisemmät kuljetuksista syntyvät päästöt sekä varmuus ympäristöystävällisestä tuottamisesta. Lisäksi kotimaisen raaka-aineen suosiminen tuo työtä meille Suomeen ja turvaa omavaraisuuttamme.

Täysjyväviljan valitseminen ja lisääminen ruokavalioon on siis myös ympäristöteko. Ja se on vastuullinen valinta niin terveyden kuin ympäristön näkökulmasta!

Täysjyvästä suositus

Uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista löytyy ensimmäistä kertaa myös suositus täysjyväviljasta. Suositeltu saanti on vähintään 90 grammaa päivässä, mikä on saavutettavissa syömällä päivässä esimerkiksi 2 viipaletta täysjyväleipää, 2 palaa hapankorppua sekä annokset täysjyväpuuroa ja -muroja.