
Porokylän Leipomo aloitti tuotannon uudessa Lieksan yksikössään – ruislimpun tuotantokapasiteetti tuplaantuu, palaleipien tuotanto alkaa vielä syksyn aikana
Porokylän Leipomo Oy on käynnistänyt tuotannon uudessa leipomoyksikössään Lieksassa. Lieksan Kerantien-yksikkö on Porokylän kolmas leipomo. Leipomokapasiteetin lisääminen oli välttämätöntä kahdesta syystä. Porokylä haluaa siivun Suomen palaleipämarkkinoista. Investoinnilla Suomen suurin ruislimppujen leipoja varmistaa myös sen, että tuotantomäärää pystytään lisäämään kasvavan kysynnän mukaan. Viimeisen 12 kuukauden aikana Porokylän elämysleipurit pyöräyttivät suomalaisiin ruokapöytiin noin 5 miljoonaa ruislimppua, joista liki puolet oli Pikkuevästä.
Ensin uunista ulos ruislimppua, sitten tuhti puraisu rukiisten palaleipien markkinasta
Porokylän Leipomon Kerantien-yksikkö on 6 000 neliön tila, jossa tuotanto tehdään kahdella pitkälle automatisoidulla linjalla. Edistyksellisistä teknologiavalinnoista Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Erik Kärki nostaa esille kaksi:
– Sekä annostelujärjestelmä että jäähdytystekniikka ovat alan uusinta tekniikkaa. Valinnoissa laatu ja toiminnan varmuus ovat ohjanneet valintoja. Ja kun Pielisen Bion biokaasulaitos-projekti ensi vuonna saadaan maaliin, energiamuodoksi tulee biokaasu. Vihreän siirtymän askeleen otamme toki jo ennen sitä; ruislimpun tuotantolinja Kerantiellä pyörii tuulisähköllä. Tähän saakka tuotanto on tapahtunut Nurmeksessa, jossa energiana on käytetty öljyä.
Kerantien käynnistyminen helpottaa Nurmeksen leipomoyksikön kuormitusta. Ruislimppujen tuotantomäärät ovat olleet jatkuvasti nousussa, jonka vuoksi Nurmeksen tuotanto on joutunut venymään ajoin äärirajoille. Samaan aikaan leipomon pullatuotteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi.
– Kerantien valmistumisen jälkeen pääsemme kehittämään Nurmeksen roolia jakelu- ja lähettämötoiminnoissa. Kapasiteettia tarvitaan, sillä myös Lieksan gluteenittoman leipomoyksikön tuotantomäärät ovat kasvussa, toimitusjohtaja Erik Kärki kertoo.
Haastajaksi palaleipämarkkinoille
Merkittävin syy uuden leipomoyksikön rakentamiseen on ollut Porokylän halu napata kelpo siivu palaleipämarkkinoista. Juuri palaleipä on se kätevä leivän muoto, jonka suomalaiset ovat ottaneet omakseen; kaikesta Suomessa myydystä tummasta leivästä yli 60 prosenttia on palaleipää.
– Ilman omaa palaleipätuotantoa yli puolet tumman leivän markkinoista on siten ollut meidän ulottumattomissamme. Kasvuhaluisena yhtiönä lähdemme nyt tavoittelemaan osaamme markkinasta, Porokylän Leipomon kaupallinen johtaja Olli Kurppa.
Korpikulkijan brändillä
Porokylän elämysleipurit tekivät hartiavoimin töitä löytääkseen palaleipään pehmeyden ja säilyvyyden lisäksi uniikin porokyläläisen maun. Hyvänä sparraajana kehitystyössä oli perinteinen ruisleipä, jonka maku kiistatta kutkuttaa suomalaisten makuhermoja.
Oikea resepti löytyi, ja jo tulevan syksyn aikana kauppojen hyllyille ilmestyvät ensimmäiset Porokylän Korpikulkijan ruispalat.
Palaleipämarkkinoille Porokylä tulee haastajana; tällä hetkellä kaksi Suomen suurinta leipomoa hallitsee markkinaa. Haastajan rooli sopii Porokylälle hyvin.
– Ennakkomarkkinoinnissa kaupan asiakkaat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Nähdään positiivisena, että markkinoille tulee uusi tuote ja haastaja. Toki tiedämme, että haastajan roolissa työtä riittää tehtäväksi. Palaleipämarkkinoiden pronssisija ja aseman vakiinnuttaminen on meidän tavoitteemme, Kurppa tiivistää.
Korpikulkijan ruispalat tulevat eittämättä kuluttajille tutuiksi markkinoinnillisesta näkyvyydestä alkaen. Korpikulkijan ruispalojen markkinointi on Porokylän historian suurin markkinointiponnistus, joka näkyy ja kuuluu vahvasti kaikissa markkinointikanavissa.
Ketterä 40-vuotias!
Porokylän Leipomo täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Yritys julkaisi juhlavuotensa kunniaksi Aikamatka elämysleipuriksi -teoksen. Kirjassa vahvasti ääneen pääsevät kunkin aikakauden elämysleipurit, joiden työn tuloksena pienestä perheyhtiöstä on kasvanut jo 180 henkilöä työllistävä valtakunnallinen yritys.
Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen iloitsee Porokylän Leipomon uuden yksikön avautumisesta. Hän pitää erityisen hyvänä, että leipomokokonaisuuteen liittyy biokaasulaitos ja vahva kierrätysteema.
– Hanke on kestävän kehityksen mukainen ja sen tavoitteita toteuttava kohde. Lisäksi investoinnilla on positiivinen vaikutus työllisyyden edistämiseen alueella ja sitä kautta aluetalouden kasvattamisen.
Suosittelemme artikkelia

Kriisi vauhditti leipomoalan energiasiirtymää

Innovaatiosta ihmisravinnoksi
Kumppanisisältö: Go On

Maukasta yhteistyötä henkilöstökumppanuudella

Yrittäjyys ei ollut urasiirto vaan halu toteuttaa unelmia

Pielisen Bio Oy investoi 6 miljoonaa euroa Lieksan biokaasulaitokseen, tavoitteena tuotantovalmius vielä kuluvan vuoden aikana
