Arvokkaita ainesosia suomalaisista metsistä – Lupaavia tuloksia puolukasta ja kuusenneulasista
Suomen metsissä piilee valtava hyödyntämätön potentiaali. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtama tutkimus osoittaa, että kuusenneulaset ja mehuteollisuuden sivutuotteena syntyvät puolukan puristekakut sisältävät bioaktiivisia ainesosia moniin sovelluksiin.
Luken johtamassa Bioproducts from Nature (BIO4P) -tutkimushankkeessa kehitetään liiketoimintaekosysteemiä neulas- ja marjavahojen tuotantoon.
”Tavoitteenamme on korvata kotimaisilla luonnonvahoilla muun muassa kosmetiikkateollisuudessa käytettäviä fossiilisia vahoja sekä ulkomaisia luonnonvahoja, joita ovat esimerkiksi Etelä- ja Väli-Amerikassa tuotettavat karnauba- ja kandelillavaha”, kertoo hankkeen koordinaattori, ryhmäpäällikkö Hanna Brännström Lukesta.
Tähän mennessä on muun muassa havaittu, että kuusenneulasista ja mehuteollisuuden sivutuotteena syntyvistä puolukan puristekakuista uutetuilla vahoilla on moniin käyttökohteisiin sopivia bioaktiivisia ominaisuuksia:
- Vahat ovat antibakteerisia ja niillä voidaan parantaa tuotteiden säilyvyyttä, tuoda niihin makua ja tuoksuja tai tuhota haitallisia mikrobeja. Vahoja voitaisiinkin hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeissa, pesu- ja puhdistusaineissa, kosmetiikassa sekä lääketieteessä.
- Vahojen vettä hylkiviä ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tekstiilien ja huonekalujen pinnoitteissa.
- Vahat ovat biohajoavia. Niillä voidaan korvata haitallisia ainesosia ja vähentää siten mikromuovien tai erilaisista pinnoitteista peräisin olevien ”ikuisuuskemikaalien”, eli niin sanottujen PFAS-yhdisteiden pääsyä luontoon.
- Vahojen uuttojäännöksestä voidaan ottaa talteen myös muita arvoaineita.
Hankkeessa tuotettuja biovahoja testataan LUMENElla ja Fazerilla.
Raaka-aineen saatavuus liiketoiminnan jarruna
Vahojen raaka-aineina voidaan käyttää hakkuutähdettä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, joita ei nykyään juuri hyödynnetä korkean lisäarvon tuotteissa.
Raaka-aineiden toimitusketjun hallinta on luonnontuotealan suurimpia haasteita.
”Esimerkiksi marjojen satotaso vaihtelee vuosittain, ja talteen saadut määrät ovat pieniä maailmanmarkkinoiden valloittamiseen bulkkituotteilla. Metsiin jää hakkuiden jälkeen suuria määriä havupuiden neulasia, joiden kuivamassasta jopa yli 30 prosenttia on arvokkaita uuteaineita. Neulasten kustannustehokkaan hankintalogistiikan kehittäminen on yksi tutkimushankkeen tavoitteista”, kertoo Brännström.
Business Finlandin rahoittamassa julkisessa BIO4P-kehittämishankkeessa ovat mukana Luken lisäksi Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto. Lumene Oy ja Fazer Makeiset Oy osallistuvat hankkeeseen muun muassa testaamalla hankkeessa tuotettuja luonnonvahoja tuotteissaan. Luke esittelee hankkeen ennakkotuloksia BioKokkola-päivässä 14.11.2024. Omalla esityksellään on mukana myös LUMENE.
Luke tutkii biopohjaisia arvokemikaaleja Biopohjaisten arvokemikaalien eli biomassoista saatavien kemiallisten yhdisteiden käyttö yleistyy monilla teollisuudenaloilla, kuten kosmetiikka-, lääke-, rakennus- ja tekstiiliteollisuudessa. Luken tuore raportti ”Valuable biochemicals of the future” avaa näkymiä biopohjaisten kemikaalien hyödyntämiseen ja markkinapotentiaaliin. Biovahat ja niiden käyttö erilaisissa sovelluksissa on yksi raportissa esitellyistä ratkaisuista.Lue lisää ja tutustu visioraporttiin täällä. |