Suomalaiset auttavat parantamaan Kirgisian ja Tadsikistanin ruokaturvallisuutta

YK:n kehittämisohjelma UNDP on toteuttanut Suomen ulkoministeriön tuella Aid for Trade -ohjelmaa Kirgisiassa ja Tadsikistanissa. Parhaillaan on menossa ohjelman neljäs vaihe, jonka keskeinen tavoite on huomioida laatu ja kansainväliset standardit erityisesti elintarvikealalla.

Itä-Suomen yliopisto on ollut mukana ohjelmassa kouluttamalla kirgisialaisia ruuan turvallisuudesta ja laadusta vastaavia elintarvikealan ammattilaisia yrityksissä ja yliopistoissa.

Koulutusaiheina ovat olleet EU:n elintarvikelainsäädäntö sekä elintarviketurvallisuuden ja -laadun kehittäminen esimerkiksi maito-, liha-, vihannes-, hedelmä- ja marja-aloilla. Viikon mittaisessa koulutuksessa kesällä 2019 käytiin läpi elintarvikeketjun hallintaa sekä HACCP:n periaatteet ja ISO 22000:2018 -standardin vaatimukset yritystasolla sekä tutustuttiin yritysten toimintaan ja konsultoitiin tuoteturvallisuuden ja -laadun kehittämisessä.

Kirgisialaiset tutustuivat suomalaisyrityksiin

Kolme kirgisialaisryhmää vieraili loka-marraskuussa Suomessa. Kullekin ryhmälle räätälöitiin oma, osallistujien erityisaloja huomioiva ohjelma, mikä oli erinomainen tapaa toteuttaa tiedonvaihtoa ja verkottumista. Suomessa ja erityisesti Kuopion alueella useat elintarvikealan yritykset osallistuivat ohjelmaan kertoen laadunvalvonnastaan ja esitellen toimintaansa.

Vierailijoiden mukaan suomalaiset elintarvikealan yritykset voivat olla ylpeitä osaamisestaan. Kirgisialaisille oli uutta se, että suomalaiset yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset tekevät paljon yhteistyötä. Lähekkäiset oppilaitokset kuten Itä-Suomen yliopisto ja Savonian ammattikorkeakoulu voivat jakaa tiloja, järjestää yhteisopetusta ja tehdä yhteistä tutkimusta esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Geologisen tutkimuskeskuksen tapaisten tutkimuslaitosten kanssa. Tämän toimintamallin kirgisialaiset toivoivat toteutuvan myös kotimaassaan.

Mielenkiintoa herättivät myös Suomen salmonellaohjelma ja kontrolloidut toimintaympäristöt, joilla taataan eläintautien vähäisyys ja varoaikojen noudattaminen, kun eläintä on lääkitty esimerkiksi antibiootilla. Hyvä yritysten ja viranomaisten yhteistyö oli monesti ihmetyksen aiheena.

Ruokaviraston Oiva-järjestelmä sekä hygieniapassi olivat molemmat täysin uusia asioita kirgisialaisille. Yhtenä harjoituskohteena vierailujen aikana olivat käynnit Kuopion kauppahallissa sekä kaupungin kaupoissa ja ravintoloissa tarkistamassa Oiva-raportteja. Vierailujen aikana kirgisialaiset saivat myös hygieniapassikoulutuksen Itä-Suomen yliopistossa, ja suurin osa heistä läpäisi heille järjestetyn hygieniatestin.

Toivottavasti hanke saa kirgisialaisyritykset, -oppilaitokset ja -laboratoriot järjestämään hygieniakoulutusta, nostaa työntekijöiden tietämystä ja hygieniaosaamista sekä edesauttaa valvontaraporttien julkistamista. Tämä täytyy aloittaa vapaaehtoispohjalta, koska maan elintarviketurvallisuusjärjestelmä on parhaillaan suurten haasteiden edessä. Kirgisia on liittynyt Euraasian talousunioniin (EEU). Pyrkimyksenä on ollut harmonisoida eri maiden lainsäädäntöä, mutta tämä työ on vasta alkuvaiheessa.

Käytännöissä eroja alkutuotannosta alkaen

Projektin aikana ilmeni, että Kirgisian ja Suomen elintarviketurvallisuus- ja laatukäytännöt eroavat suurelta osin jo alkutuotannossa. Suomen ruokajärjestelmä on kehittynyt sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön ja hyvien käytäntöjen ansiosta. Toiminta on vastuullista, ja tuotanto, jalostus, kauppa, jakelu ja valvonta toimivat harmonisoidusti ja takaavat kuluttajille puhtaat, ympäristöystävälliset ja turvalliset elintarvikkeet.

Kirgisiassa järjestelmä on hyvin hajanainen. Maataloudessa Kirgisia kamppailee monia eläin- ja kasvitauteja vastaan, ja elintarvikeyritysten valmiudet seurata esimerkiksi tuotteittensa mikrobiologista laatua tai niissä mahdollisesti esiintyviä kemiallisia kontaminantteja ovat rajalliset. Tuotteiden jäljitettävyyskin on usein kyseenalaista ja pellolta pöytään -ajattelu on vasta tulossa maahan.

Myös akkreditoitujen elintarvikelaboratorioiden puute on ongelma. Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä on vain yksi valtion laboratorio, johon yritykset voivat lähettää näytteensä analysoitaviksi, ja esimerkiksi laboranttikoulutus puuttuu koko maasta.

Verkostoituminen hankkeen keskeisin tulos

Projektin ehkä keskeisin tulos on osallistujien verkostoituminen ja heille syntynyt yhteinen näkemys elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden edellyttämistä toimenpiteistä. Näistä laaditaan luettelo, jossa suositukset ovat tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä ja painottavat konkreettisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta.

Monet toimenpiteet täytyy toteuttaa aluksi vapaaehtoisesti ja pienellä budjetilla yrityksissä, koska mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön ja valtion rahoitukseen ovat rajallisia ja vaativat aikansa. Projektin viesti päättäjille Kirgisiassa on kuitenkin selkeä. Investointi ruuan laatuun ja turvallisuuteen esimerkiksi asianmukaisella infrastruktuurilla, instituutioilla ja koulutuksella auttaa Kirgisiaa kehittämään elintarvikesektoriaan ja saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet monella alueella.