Kiistelyä ravitsemusliikennevaloista ja prosessointiluokituksesta
Kun kuluttajan käytöstä ohjaavat raha ja helppous, ravitsemuksesta kertovalle liikennevalomallille olisi tilausta. Mutta kertooko se riittävästi tuotteesta?
Yksinkertaisen ravitsemussuositusluokittelun muodostaminen on osoittautunut haastavaksi. WHO suosittelee, että elintarvikepakkauksen etupuolella olisi selkeä ravitsemusluokitus, mutta sellaisen käyttöönotto on viivästynyt EU:ssa.
Viisiportainen Nutri-Score -liikennevalomalli on jo käytössä joissain Euroopan maissa, mutta siinä on puutteita ja se herättää myös vastustusta. Luokittelu ohjaa parempaan ravitsemukseen, mutta ei ota huomioon annoskokoa, vitamiineja tai muita bioaktiivisia komponentteja, pestisidijäämiä eikä prosessoinnin astetta.
Kesällä 2023 prosessointikeskustelu sai uutta vauhtia, kun WHO luokitteli aspartaamin mahdolliseksi karsinogeeniksi eikä suosittele sen käyttöä painonhallinnassa. Nutri-Score taas luokittelee dieettikolat terveellisinä toiseksi parhaaseen ravitsemusryhmään B.
Malli ei huomioi annoskokoa
Oxfordin yliopiston big data -tutkimus, jossa Tesco-kaupan yli 57 000 elintarviketta luokiteltiin niin Nutri-Score -arvon kuin hiilijalanjäljen suhteen, osoitti kasvipohjaiset tuotteet parhaiksi ympäristörasituksen perusteella.
Toisaalta tutkimus osoittaa puutteet Nutri-Score -laskennassa. Esimerkiksi aamiaismurot jakaantuivat kaikkiin sen luokkiin. Nutri-Score -arvo lasketaan plus- ja miinuspisteillä. Pluspisteitä saa, jos tuote valmistetaan kasviksista ja siinä on paljon proteiinia ja kuitua. Miinuspisteitä taas tulee negatiivisista komponenteista kuten tyydyttyneistä rasvoista, sokerista ja suolasta.
Nutri-Score -pisteillä ei voi verrata eri tuoteryhmiä keskenään, koska se ei ota huomioon annoskokoa. Aspartaamilla makeutettua virvoitusjuomaa (Nutri-Score B) menee helposti 500 g kerralla, kun taas pähkinöitä (Nutri-Score C) tulee syötyä ehkä 50 grammaa. Kritiikki on kohdistunut varsinkin siihen, ettei prosessointia huomioida lainkaan.
Luokitus prosessoinnin mukaan
Prosessointia kuvaavassa NOVA-luokituksessa elintarvikkeet jaetaan neljään kategoriaan. Ensimmäisen ja parhaan luokan muodostavat prosessoimattomat ja vähän prosessoidut vihannekset ja hedelmät, joista esimerkiksi Iso-Britanniassa saadaan keskimäärin 30 prosenttia ruuan energiasta.
Toiseen luokkaan kuuluvat minimaalisesti prosessoidut raaka-aineet kuten rypsiöljy, voi tai etikka.
Kolmanteen kategoriaan kuuluvat prosessoidut tuotteet on valmistettu luokkien 1 ja 2 aineksista, kuten ilmakuivattu kinkku, pekoni, tuore leipä, juusto, suolapähkinät, olut ja viini.
Neljäs ja huonoin luokka on niin kutsutut ultraprosessoidut elintarvikkeet. Ne eroavat prosessoiduista siinä, että niissä käytetään lisä- ja apuaineita. Maustamaton jogurtti on minimaalisesti prosessoitu, mutta jos siihen lisätään väri- tai makeutusainetta, se on ultraprosessoitu. Tölkki maissinjyviä on minimaalisesti prosessoitu tuote, mutta uppopaistetut nacho-maissilastut on ultraprosessoitu.
NOVA-luokitus ja varsinkin ultraprosessointi on saanut paljon huomiota angloamerikkalaisessa mediassa, mutta myös kritiikkiä. Ultraprosessoiduiksi tuomitaan kaikki elintarvikkeet riippumatta siitä, onko tuotteeseen lisätty vain säilöntäainetta parantamaan ruokaturvallisuutta tai onko tuote muokattu monissa yksikköoperaatioissa ja jo prosessoiduista raaka-aineista.
Iso-Britanniassa vuosina 2008-14 tehdyssä tutkimuksessa ultraprosessoitujen ruokien osuus saadusta energiasta oli keskimäärin 56,8 prosenttia. Luku on samansuuntainen kuin USA:ssa ja Kanadassa, mutta suurempi kuin Ranskassa tai Brasiliassa.
Ultraprosessoituun NOVA-luokkaan kuuluvat ruoat, kuten aamiaismurot ja mehut, jakaantuvat kaikkiin ravitsemusluokkiin A:sta E:hen. Huonoimmissa on paljon lisättyä sokeria ja parhaissa taas paljon kuituja.
Raha ja aika ratkaisevat
Eurostatin kokoamien tilastojen mukaan Suomessa ruuanvalmistukseen käytetään vain vähän aikaa, keskimäärin 35 minuuttia vuorokaudessa Toisin kuin vaikka Ranskassa (2h 12min), Suomessa ei tuhlata aikaa myöskään syömiseen (1h 25min) ja kotona syödään usein valmisruokia ja välipaloja.
Pandemian jälkeinen inflaatio ja ruuan hinnan nousu vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen myös Suomessa. Vuonna 2021 suomalaiset käyttivät Eurostatin mukaan ruokaan enemmän rahaa kuin ennen pandemiaa, 12,2 prosenttia kokonaismenoistaan.
Kun tarjoustuotteista suuri osa kuuluu niin kutsuttuihin ultraprosessoituihin, niihin ei voi olla törmäämättä kaupassa ja niiden kulutus kasvaa. Maailman suurimmat elintarvikeyritykset ovat keskittyneet prosessoituihin tuotteisiin ja niiden aggressiiviseen markkinointiin.
Suomalaisten tuotteiden vahvuus ulkomailla taas on puhtaissa raaka-aineissa ja maltillisessa prosessoinnissa. Ulkomainen asiakas toivookin, ettei suomalaiseen mustikkahilloon tai -smoothieen lisättäisi säilöntäainetta.
Kuluttaja harvoin lukee pakkauksen ravitsemusainetaulukkoa, ja ravitsemusliikennevalo helpottaisi tuotteiden vertailua. Toisaalta ravintoainekoostumuksesta riippumatta myös prosessointi voi vaikuttaa tuotteen terveellisyyteen. Kuluttajaa kiinnostaa näiden lisäksi myös elintarvikkeen aiheuttama ympäristörasitus.
Monen muuttujan kuvaaminen liikennevaloilla on monimutkainen ja vaikea tehtävä. Suomalaisten kuluttajien ja elintarviketeollisuuden etu on kuitenkin olla vahvasti mukana standardisoimassa uusia mittareita ja luokituksia.