
Ota kantaa uudistuviin ravitsemussuosituksiin
Kansalliset ravitsemussuositukset uudistuvat. Ympäristönäkökulmat on huomioitu niissä aiempaa monipuolisemmin, mutta ruokavalion terveysvaikutukset ja ravitsemuksellinen riittävyys ovat edelleen suositusten keskeinen perusta.
Suositusten tiedepohja vastaa viime vuonna julkistettujen pohjoismaisten suositusten tiedepohjaa, kertoo kansallisten suositusten asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, professori Maijaliisa Erkkola.
Työhön kuuluu kaksi suosituskokonaisuutta: ravintoainekohtaiset suositukset sekä ruokasuositukset, joissa on huomioitu myös ympäristö- ja ruokakulttuurinäkökulma.
Suositukset annetaan 34 eri ravintoaineen saannista. Näistä seitsemän on mukana ensimmäistä kertaa. Ensikertalaiset ovat K-vitamiini, biotiini, pantoteenihappo, koliini, mangaani, molybdeeni ja fluori. Yhdeksän ravintoaineen kohdalla suositeltava saanti muuttui yli 20 prosentilla. Tämä johtuu kansainvälisesti harmonisoiduista laskentakaavoista, uudesta tutkimustiedosta sekä päivitetyistä pituus- ja painotiedoista.
Ruokasuosituksissa suuntana on kasvipainotteisuus. Palkokasvien, pähkinöiden, siementen ja perunan kulutusta suositellaan lisättävän, samoin täysjyvätuotteiden, kasvisten, marjojen ja hedelmien. Punaisen ja etenkin prosessoidun lihan kulutusta suositellaan vähennettävän, samoin makeisten ja alkoholin. Ympäristösyyt painavat esimerkiksi suosituksessa lisätä perunan käyttöä ja vähentää riisin ja siipikarjan lihan käyttöä.
Uusien suositusten arvioitu valmistumisaika on loppuvuodesta. Julkinen kuuleminen on parhaillaan auki. Suositusluonnokseen voi tutustua ja sitä kommentoida 30.6.2024 saakka lausuntopalvelu.fi -verkkosivuilla.
Suosittelemme artikkelia

Kestävää terveyttä ruuasta – uudet kansalliset ravitsemussuositukset 2024

Kohti kasvipainotteisuutta – mutta miten?

Politiikkasuositus tukee kasvi- ja kalapainotteisia ruokavalioita

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia: tässä ovat pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julki 20. kesäkuuta
