Kohti kasvipainotteisuutta – mutta miten?
Leg4Life- ja Just food -hankkeiden syyskuussa julkaiseman politiikkasuosituksen keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa tuuppaaminen, verotus ja positiivinen ruokapuhe.
Kun uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkistettiin kesäkuussa, eniten huomiota kiinnitti se, että suositus huomioi sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnin. Planetaarisen ruokavalion linjoja noudatteleva suositus kannustaa syömään enemmän kasvipohjaisia tuotteita ja järvikalaa, vähemmän lihaa sekä runsaasti sokeria tai suolaa sisältäviä elintarvikkeita.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset toimivat pohjana kansallisille ravitsemussuosituksille, joiden päivitystyö on alkamassa. Työryhmä on nimetty, ja valmista odotetaan vuoden 2024 loppupuolella.
Niitä odotellessa Leg4Life– ja Just food -hankkeissa työstetty, THL:n syyskuussa julkaisema politiikkasuositus ehdottaa pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuen useita keinoja, joilla ruokavalioihin voi vaikuttaa väestötasolla.
Tavoite ei ole se, että ruokavalioihin tehtäisiin suuria muutoksia, esimerkiksi luovuttaisiin lihansyönnistä kokonaan. Väestötasolla vaikuttavampaa on, jos hyvin moni ihminen tekee pieniä muutoksia, sanovat politiikkasuosituksen kirjoittajat.
– Ravitsemussuosituksen kasvi- ja kalapainotteisuus tarkoittaa käytännössä monipuolisuuden lisäämistä. Halusimme myös politiikkasuosituksessa välttää radikaalin eron tekemistä kasvisruuan ja muun ruuan välille, sanoo THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen.
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen apulaisprofessori Anne-Maria Pajarin mukaan tavoitteena ei ole pyrkiä kokonaan kasviperäiseen ruokavalioon edes kestävyyssyistä. Koko väestön täysi kasvisruokavalio merkitsisi tuotantovaikutusten ulkoistamista ja riippuvuutta tuontiruuasta, mikä riskeeraisi myös omavaraisuuden, joka epävakaassa maailmantilanteessa tuntuu hyvin tärkeältä säilyttää.
Suosittelemme artikkelia
Atria Suomi ja Suomen Lantakaasu investoivat biokaasulaitokseen Nurmossa
