Kasvipainotteisempiin ruokavalioihin siirtyminen vaatii kuluttajien arvojen ja ruuan merkitysten huomioimista 

Sukupuolten välillä on selkeitä eroja punaisen lihan ja kasvisten kulutuksessa. Lihaan ja kasviksiin liittyvien sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten on esitetty osittain selittävän sukupuolten välisiä eroja ruokatottumuksissa.

Terveellisemmän ja ympäristön kannalta kestävämmän ruokajärjestelmän saavuttaminen vaatii siirtymistä nykyistä kasvipainotteisempiin ruokavalioihin. Kasvipohjaiset lihan ja maidon tapaan käytettävät tuotteet voivat toimia kuluttajien apuna tässä siirtymässä. Kasviperäisten tuotteiden valikoima on lisääntynyt viime vuosina, ja niistä on tullut tunnetumpia eri kuluttajaryhmien keskuudessa. Tuotteiden käyttö on kuitenkin arkipäivää vain pienelle osalle suomalaisista. Vastaavasti punaisen lihan kulutus vaihtelee väestöryhmittäin. 

Tutkimukset osoittavat, että sukupuolten välillä on selkeitä eroja punaisen lihan ja kasvisten kulutuksessa. Viimeisimmän FinRavinto-tutkimuksen mukaan naisista 26 ja miehistä 79 prosenttia käyttää punaista ja prosessoitua lihaa yli suositusten. Naiset syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja keskimäärin enemmän kuin miehet. 

Leg4Life-hankkeessa toteutetussa tuhannen vastaajan kuluttajakyselyssä havaittiin sukupuolieroja myös muutosaikeiden suhteen: 22 prosenttia miehistä ja 31 prosenttia naisista uskoi punaisen lihan käyttönsä vähenevän lähitulevaisuudessa. Miehistä viisi prosenttia ja naisista alle prosentti uskoi lihan syöntinsä lisääntyvän. Kasvipohjaisten lihan tapaan käytettävien tuotteiden suhteen sukupuolten väliset erot olivat päinvastaisia. 

Naisten ja miesten välisten erojen syy 

Lihaan ja kasviksiin liittyvien sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten on esitetty osaltaan selittävän sukupuolten välisiä eroja ruokatottumuksissa: länsimaissa punainen liha ja sen syöminen yhdistyvät maskuliinisuuteen, kasvikset ja hedelmät feminiinisyyteen.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Artikkeli on saatavilla digilehden käyttäjille.

Siirry digilehteen