Hyönteisruuan ravitsemuksellinen merkitys vielä vähäistä

Hyönteiset tarjoavat mahdollisen ratkaisun lihan tuotantoon ja kulutukseen liittyviin haasteisiin. Hyönteisiä pidetään ravitsevina, sillä ne sisältävät painoonsa nähden runsaasti proteiinia, rasvaa sekä mineraaleja ja vitamiineja.

Hyönteisiä käytetään tällä hetkellä pääosin osana elintarvikkeita. Kaupan hyllyiltä löytyy useita erilaisia hyönteistuotteita, kuten sirkkaleipää, -näkkäriä, -pastaa, -granolaa ja -suklaata, kasvis-kotisirkkapihvejä sekä sirkkamakkaraa ja -nakkeja.

Hyönteisten ravintosisältö vaihtelee

Syötävien hyönteisten ravintosisältö vaihtelee sekä lajeittain että saman lajin eri kehitysvaiheen (toukka vs. aikuinen) ja elinolosuhteiden perusteella (taulukko). Hyönteiset sisältävät monia kivennäisaineita, mutta kiinnostusta herättää etenkin niiden sisältämä proteiini ja rasva.

Eri hyönteislajien sisältämä kokonaisenergia vaihtelee keskimäärin 290–760 kcal/100g kuivapainosta. Hyönteiset sisältävät keskimäärin paljon proteiinia, mutta proteiinipitoisuudessa on suurta vaihtelua. Useimmiten proteiinipitoisuus on enemmän kuin 60 prosenttia kuivapainosta, mutta se voi vaihdella 13–81 prosentin välillä. Aikuiset hyönteiset sisältävät yleisemmin enemmän proteiinia kuin toukat. Myös aminohappokoostumus on hyvä, sillä hyönteiset sisältävät kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.

Hyönteisten sisältämän rasvan osuus vaihtelee lajeittain. Tyydyttymättömien rasvahappojen suhteen hyönteiset ovat verrattavissa siipikarjaan ja kaloihin. Ne sisältävät paljon kerta- tai monityydyttymättömiä rasvahappoja, kuten linoli- ja α-linoleenihappoa.

Hyönteiset sisältävät paljon etenkin kuitua, rautaa ja sinkkiä, mutta myös kuparia, magnesiumia, mangaania, fosforia, seleeniä, riboflaviinia, pantoteenihappoa, biotiinia ja vaihdellen foolihappoa. Suomessa sallitaan vain kasvatettujen kokonaisten hyönteisten käyttö. Niitä voidaan kuitenkin kuivattaa tai prosessoida esimerkiksi jauheeksi. Se on ravitsemuksellisesta näkökulmasta hyvä asia, sillä vitamiinien ja mineraalien osuus nousee, kun hyönteisestä käytetään kaikki osat.

Haasteena ravintoainepitoisuuksien kirjo

Haasteena hyönteisten tarkkojen ravintoainepitoisuuksien määrittämisessä on valtava lajikirjo. Maailmanlaajuisesti ravinnoksi käytetään jopa yli kahta tuhatta lajia. Prosessointi, kuten kuivaaminen ja kypsentäminen, vaikuttavat luonnollisesti näidenkin ravintoainepitoisuuksiin.

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) kerää INFOODS-tietokantaan (The International Network of Food Data Systems) hyönteisten ravintoainesisältöjä, jonne myös eri maiden tutkijoiden on mahdollista lisätä analysoituja ravintoainetietoja. Standardoitujen menetelmien vakiinnuttaminen on edellytyksenä vertailukelpoisten tietojen kerryttämisessä.

Hyönteisravinnon merkitys Suomessa

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita hyönteisruuasta. Houkuttelevimmaksi kuluttajat kokevat jauhetut hyönteiset osana elintarvikkeita. Kokonaiset hyönteiset koetaan vielä liian vieraiksi, jopa epämiellyttäviksi.

Hyönteiset raaka-aineena avaavat uuden mielenkiintoisen tuotekehityksen osa-alueen Suomessa. Kuluttajia eniten houkutteleva hyönteisjauhe taipuu monenlaisiin tuotekonsepteihin ja voi osana elintarvikkeita maun parantaa ravintoarvoja. Hyönteisten ravintosisältöön voidaan vaikuttaa oleellisesti ruokinnalla, mikä lisää tuotekehityksen mahdollisuuksia.

Hyönteisten ravitsemuksellinen merkitys jää kuitenkin kokonaisuudessaan pieneksi. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan Suomessa hyönteisravinnon ravitsemuksellinen rooli on marginaalinen pienistä käyttömääristä johtuen ja vaihtoehtoisen proteiinin lähteenä palkokasvien ja viljan merkitys ainakin vielä oleellisesti suurempi.

− Elintarviketeollisuus on ollut aktiivinen ja rohkea lähtiessään tarjoamaan erilaisia tuotteita, joissa on näkyvästi mukana hyönteisiä. Tällaiset teot raivaavat tietä ja antavat suomalasillekin mahdollisuuden totuttautua ajatukseen, että hyönteisetkin voivat olla osa päivittäistä ruokavaliota, toteaa Fogelholm.

Linda Håkansson
linda.hakansson(at)helsinki.fi

Mirjami Willman
mirjami.willman(at)helsinki.fi

Kirjoittajat ovat professori Mikael Fogelholmin ohjauksessa olevia maisterivaiheen ravitsemustieteen opiskelijoita Helsingin yliopistossa.

Viitteet:

Rumpold B & Schlüter O, 2013. Nutritional composition and safety aspects of edible insects. Mol Nutr Food Res 57:802–23. ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23471778

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO), 2013. Edible Insects – Future prospects for food and feed security, Rooma, s. 67–76. fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e.pdf

Turun yliopiston tiedote 16.12.2016. Suomalaiset ovat kiinnostuneita hyönteisruoasta – hyönteiset halutaan lautaselle jauhettuna. utu.fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet