Kokonaisista hyönteisistä valmistettu jauhe kiinnostaa elintarvikeyrityksiä. Kuva: Jussi Vierimaa
UutisiaJaakko Korpela

Hyönteisproteiinia leivonnaisiin ja superfoodeihin

Suuri osa kuluttajista tunnistaa hyönteiset ravinteikkaana ja ekologisesti kestävänä vaihtoehtona, vaikka omakohtainen kokemus hyönteisruuasta olisi vähäisiä. Liki puolet Turun yliopiston kuluttajakyselyyn vastanneista suomalaisista (n= 585) ostaisi hyönteisruokaa, jos sitä myytäisiin ruokakaupoissa. Keskustelu uusista ruuan proteiinilähteistä näyttää vetävän mukaansa myös hyönteisproteiinin. Hyönteisjauheiden kaupallinen saatavuus on toistaiseksi vaatimatonta, mutta investoinnit hyönteisten tuotantoon ja prosessointiin mahdollistavat niiden käytön myös ruokateollisuuden raaka-aineena.

Turun yliopiston Hyönteiset ruokaketjussa -tutkimus selvitti elintarvikealan näkemyksiä hyönteisistä elintarvikkeiden raaka-aineena. Tutkimukseen haastateltiin 15 ruoka-alan yrityksen asiantuntijaa, päättäjää ja keittiömestaria teollisuudesta, raaka-ainetoimittajista ja catering-yrityksistä. Kolmannes haastatelluista oli itse maistanut hyönteisiä, mutta vain yksi paljasti kokeilleensa niitä yrityksen tuotekehityksessä. Halu edelläkävijyyteen on kuitenkin vahvaa, sillä lähes kaikki olisivat valmiita kokeilemaan hyönteisiä yrityksensä tuotteissa tai ruokalistoilla.

Monikäyttöinen raaka-aine

Ruoka-alan kiinnostus peilaa kuluttajien ajatuksia. Tyypillisinä hyönteisraaka-aineen lisäarvon tuojina pidettiin ravintopitoisuutta ja tuotteiden erottumista ekologisilla ja eettisillä arvoilla. Hyönteisillä olisi tänä päivänä todennäköisesti vaikutusta myös yrityksen imagoon ruokatrendien edelläkävijänä.

Makuprofiililtaan miedon, kuivana hyvin säilyvän ja helposti käsiteltävän hyönteisjauheen odotetaan soveltuvan laajasti erilaisiin tuotekonsepteihin aina valmisruuasta leivonnaisiin ja urheiluravintoon. Raaka-aineena yritysten kiinnostus kohdistuu ainakin aluksi kokonaisista hyönteisistä valmistettuihin jauheisiin. Vaikka eri jakeiden, kuten proteiinin, rasvan ja kitiinin puhdistamista on tutkimuksissa testattu, näistä ei vielä ollut riittävästi tietoa saatavilla. Snacksit ja välipalatuotteet nähtiin ensimmäisinä hyönteisiä sisältävinä tuoteryhminä, jotka olisivat laajasti kuluttajien saatavilla.

Ravintoloissa ötökät olisivat aluksi elämyksiä tuottavia erikoisuuksia, myöhemmin osana vähähiilistä lounaslistaa kasvis- ja lihavaihtoehtojen rinnalla. Konsepteja kysyttäessä rajana on vain keittiömestarin mielikuvitus, sillä hyönteisistä on helppo visioida hyvin erilaisia annoksia.

Kourallinen syötäviä, pakkaskuivattuja jauhopukin toukkia. Kuva: Jussi Vierimaa

Kuluttajien vastausten tapaan catering-alan asiantuntijoita mietitytti kokonaisten hyönteisten maku ja suutuntuma. Sen sijaan hyönteisrehulla kasvatetun kalan tai broilerin kaupallistamiseen ei nähty merkittäviä esteitä, jos laatu ja ominaisuudet yltävät vähintään tavanomaisen tasolle. Rehukäytössä hyönteiset voidaan ajatella luonnollisena ravinnonlähteenä, jolloin eläin voi paremmin ja on onnellisempi.

Kiinnostavimmaksi ravitsemusominaisuudeksi nousi korkea proteiinipitoisuus. Toisaalta kiinnostavina pidettiin myös proteiinin ja rasvan laatua. Hyönteisten kitiinillä voitaisiin ehkä kasvattaa ravintokuidun määrää prosessoiduissa elintarvikkeissa tai säätämällä raaka-aineen ravintokoostumusta erilaisiin ravintotarpeisiin sopivaksi.

Haasteet ja epävarmuudet

Hyönteisruuan suurimmat haasteet ja epävarmuudet liittyvät odotetusti kuluttajien valtavirran hyväksyntään ja tuoteturvallisuuteen. Kuluttajat haluttaisiin vakuuttaa valvotusta tuotannosta, jossa kotimaisuus ja ehdoton läpinäkyvyys hyönteisten kasvatuksessa hälventävät turvallisuuteen liittyvää epävarmuutta. Koska kyseessä on kokonaan uusi eläinkunnan tuote elintarvikekäyttöön, tuoteturvallisuus on korostetun tärkeä seikka. Maku ja aistinvarainen laatu eivät varsinaisesti huolestuttaneet vastaajia, ainoastaan arveluttivat kokemuksen puuttuessa.

Tällä hetkellä kokonaisia tai prosessoituja hyönteisiä ei saa tuoda maahan, myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi, ennen kuin kunkin lajin käyttöhistoria EU:ssa on voitu osoittaa tai sille on myönnetty uuselintarvikelupa (Evira 15.6.2017). Tältä osin lainsäädäntö aiheuttaa epävarmuutta: Ei voida varmuudella ennakoida, milloin ja mitä hyönteislajeja ensimmäiset uuselintarvikeluvat koskevat. Toisaalta viranomaisten siunaus toisi kaivattua uskottavuutta ja luottamusta hyönteisruuan turvallisuuteen myös kuluttajille.

Hyönteisruuan markkinoinnissa haastatellut painottaisivat vahvasti kestävää kehitystä. Vaikka ilmastoystävällisyys ruksittiin annetuista vaihtoehdoista tärkeimmäksi hyönteisruuan myyntiargumentiksi, kestävyys ei tarkoita yksinomaan hiilijalanjälkeä. Hyvin brändättynä hyönteisruoka voisi olla hyvinkin kantaaottava vastuulliseen kuluttamiseen niin ekologisten kuin eettistenkin motiivien kannalta.

Elintarviketeollisuuden nykyisin käyttämiin proteiiniraaka-aineisiin nähden hyönteisjauhe vertautuu lähinnä soijaan ja muihin kasviproteiineihin. Raaka-aineena hyönteisjauheelle ei kyetty määrittämään hyväksyttävää hintatasoa, mutta kuluttajahinnoissa hyönteisten kipurajaksi arvioitiin muiden lihatuotteiden hintataso.

Hyönteistalouteen kohdistuu suuri lupaus kestävämmästä ruuantuotannon huomisesta. Hyönteisruuan toteuttamiseen tarvitaan ponnisteluja kuluttajien hyväksynnän luomiseksi ja ketjun toisessa päässä investointeja kannattavan hyönteiselinkeinon kehitykseen. Ravintoloiden ja ruokateollisuuden rooli hyväksynnän luomisessa on merkittävä. Markkinoiden avautuessa on tärkeää miettiä, miten hyönteisruoka halutaan tuoda kuluttajan saataville tai millaisilla argumenteilla tai nimillä niitä meille tarjotaan.

Jaakko Korpela
projektipäällikkö
Hyönteiset ruokaketjussa -hanke
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Turun yliopisto
jaakko.korpela(at)utu.fi

Mistä ruokahyönteiset tulevat?

Maailmalla on tunnistettu yli 2 000 syötävää hyönteislajia, joista kymmenkuntaa osataan kasvattaa tehokkaasti ympäristöltä suljetuissa oloissa. Suomessa tyypillisimmät ovat kotisirkka ja jauhomato.

Länsimaihin rantautuneet ruokahyönteiset ovat pitkälti samoja, joita käytetään perinteisesti hyönteisiä nauttivissa ruokakulttuureissa Aasiassa ja Keski-Amerikassa.

Hyönteiset ovat valikoituneet ajan saatossa saatavuuden, maun ja sopivuuden perusteella. Vaikka Suomesta saattaa hyvin löytyä omia ruokahyönteisiksi sopivia uusia lajeja, perinteisten ruokahyönteisten käyttöhistoria takaa osaltaan niiden turvallisuutta ja sopivuutta ihmisten ruuaksi.

Hyönteiset ruokaketjussa

Hyönteiset ruokaketjussa on Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimushanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia hyönteisten hyödyntämiseen suomalaisessa ruokaketjussa. Hanke alkoi vuonna 2015 ja päättyy tänä syksynä.

Tutkimus painottuu kasvatettujen hyönteisten hyödyntämiseen ruuanlähteenä ja raaka-aineena ruokaketjun eri osissa hyönteisten kasvattamisesta kuluttajille saakka.

Hanketta rahoittavat Tekes ja joukko elintarvikealan yrityksiä. Hyönteisalan yritysten (Biotus, EntoCube ja Pohjolan hyönteistalous) lisäksi kumppaniyrityksinä ovat Clewer Technology, Gala Mare, HKScan, Kronfågel, Leader Foods, RaisioAgro ja Saarioinen.