Maailman pienijyväisin vilja  

Teffistä tehtyjä tuotteita on saanut Suomesta jo kymmenisen vuotta, mutta viimeisen parin vuoden aikana leipomoteollisuuden ja kuluttajien kiinnostus ravintorikasta ja luonnostaan gluteenitonta teffiä kohtaan on selvästi kasvanut.

Teff-heinän siemenistä tehty jauho ja hiutaleet ovat runsaskuituinen vaihtoehto gluteenittomassa leivonnassa paljon käytetyille vähäkuituisille maissille ja riisille. Pieniä, halkaisijaltaan alle millimetrin kokoisia siemeniä on hankala kuoria. Siksi siemenet jauhetaan tai litistetään pääsääntöisesti täysjyväjauhoksi tai hiutaleiksi.  

Kuidun lisäksi siemenissä on runsaasti proteiinia, erinomainen aminohappokoostumus, välttämättömiä rasvahappoja, mineraaleja ja vitamiineja. Teff sisältää erityisen paljon esimerkiksi lysiiniä, rautaa, kalsiumia ja sinkkiä. Teff on hirssinsukuinen vilja eikä siksi välttämättä sovi hirssiallergikoille.  

Ruista muistuttavia ominaisuuksia 

Teffin eri lajikkeista saadaan kolmen värisiä siemeniä: valkoisia, punaisenruskeita ja näiden värien sekoitusta. Vaaleimmat siemenet sisältävät vähiten rautaa, punertavat eniten.  

Teffjauho sopii niin suolaiseen kuin makeaankin leivontaan. Leivässä, hapanjuurileivonnassa, karjalanpiirakkataikinassa ja rieskoissa tummemmista lajikkeista tehty teffjauho antaa pähkinäistä ja rukiille tyypillistä väriä ja makua. Makeassa leivonnassa teff sopii esimerkiksi piirakka- ja kakkutaikinoihin. Tummista hiutaleista tehty puuro niin ikään muistuttaa aistittavilta ominaisuuksiltaan ruispuuroa.   

Kun leivonnassa käytetään ainoana jauhona teffiä, taikinan leivontaominaisuuksien parantamiseksi kannattaa käyttää psylliumia tai ksantaania.  

Teffiä viljellään muun muassa Etiopiassa, Eritreassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa. Espanja ja Saksa ovat näkyvimmät viljelijät Euroopassa.  

Luonnostaan gluteenittoman teff-puuron suosio on kasvanut. Hiutaleita voi myös käyttää leseen tapaan esimeriksi smoothien ja jugurtin päälle. Kuva: Virtasalmen Viljatuote


Etiopian oma vilja 

Teff-heinä on peräisin Etiopiasta, joka on maailman suurin teffin tuottaja. Teff on myös maan tärkein peruselintarvike sekä viljelijöiden taloudellisesti tärkeimpiä viljelykasveja. Etiopiassa yli 7 miljoonaa viljelijää viljelee teffiä yli kolmella miljoonalla hehtaarilla yli 70 miljoonalle ihmiselle.  

Teffiä viljellään ylängöillä, noin 1700–2500 metrin korkeudessa. Se tarvitsee viileän ja suhteellisen kostean ympäristön. Kasvi kestää hyvin bioottista ja abioottista stressiä kuten tuholaisia, kasvitauteja, kuivuutta ja happamuutta. Siemenet kypsyvät 60–140 päivässä lajikkeesta riippuen.  

Teffin viljely on hyvin työvoimaintensiivistä. Viljelymaan on oltava hienorakenteista, maata on kynnettävä useaan kertaan ja tasoitettava kylvön onnistumiseksi. Maan muokkaukseen ja tasoitukseen käytetään yleensä hevosia ja härkiä, rikkaruohot poistetaan ja sato korjataan käsin. Eläimiä käytetään tallomaan siemenet irti korsista ja ennen jauhamista siemenet puhdistetaan käsin siivilöimällä.   

Teffin sadot ovat suhteellisen pieniä. Tutkimusympäristössä saadaan noin viidentuhannen kilon hehtaarisatoja, Etiopian keskisadon ollessa 1,5 tonnia hehtaarilta. Viljelymenetelmiä parantamalla satoja olisi mahdollista kasvattaa. Etiopiassa panostetaankin nyt teffin viljelyn arvoketjun kehittämiseen. 

Etiopiassa teffia käytetään pääasiassa juureen leivotussa injera-leivässä. Lisäksi siitä tehdään puuroa ja siitä voidaan tehdä myös esimerkiksi pizzaa ja pastaa. Kiinnostuksen kasvu teffiä kohtaan on Etiopiassa johtanut sen viennin kieltämiseen hinnannousun hillitsemiseksi ja kasvavan väestön ravinnon saannin turvaamiseksi.  

Teffistä on tehty verrattain vähän tutkimusta ja sen myynnin tilastointi on heikkoa. Teffin kysynnän ennustetaan kasvavan maailmanlaajuisesti sen ravinteikkuuden ja gluteenittomuuden takia. 


Juttua varten on haastateltu Virtasalmen Viljatuotteen tuotekehitys- ja laadunhallintavastaavaa Sari Karjalaista, ja etiopialaisessa teff-viljelijäperheessä kasvanutta Helsingin yliopiston viljatutkijaa, maa- ja metsätaloustieteen tohtori Kiflemariam Yehuala Belachewia.  Lähteenä on myös käytetty CBI:n markkinatietoja ja  tutkimusta: Tadele E & Hibistu T., 2021, Empirical review on the use dynamics and economics of teff in Ethiopia, Agriculture & Food Security volume 10.