Ajattelutavan muutos osaajapulan lääkkeeksi?

ManpowerGroupin elokuussa julkistettu Talent Shortage Survey -tutkimus avaa karun kuvan työelämään: maailmanlaajuinen osaajapula on pahin 15 vuoteen. Lähes seitsemän työnantajaa kymmenestä kertoo, että päteviä työntekijöitä on vaikea löytää. Lokakuun lopussa Kainuun ELY-keskus tiedotti, että maakunnassa on vähiten työttömiä 15 vuoteen. Sattumaako?

ManpowerGroupin tämänvuotisen tutkimukseen osallistui 42 000 työnantajaa, joita pyydettiin arvioimaan vaikeuksia täyttää avoimia tehtäviä ja vaikeimmin täytettäviä tehtäväkokonaisuuksia sekä puutteita hakijoiden osaamisessa.

Suomi on osallistunut ManpowerGroupin tutkimukseen vuodesta 2013 alkaen. Suomen kehitys on ollut siitä lähtien samansuuntaista muiden maiden kanssa. Tänä vuonna Suomesta ei kuitenkaan saatu tilastollisesti riittävää määrää vastauksia.

Suomen tilanne selviää kauppakamarien elokuun jäsenyrityskyselystä, jonka mukaan kolme neljäsosaa yrityksistä potee pulaa osaavasta työvoimasta. Avoimiin työpaikkoihin ei ole aina hakijoita, heidän työkokemuksensa on vähäinen, tai koulutus ei sovellu tehtävään. Pelkona on, että talouskasvu sakkaa, ellei osaajapulaan löydetä tepsiviä lääkkeitä.

– Kun talous toipuu koronapandemiasta, talouskasvu on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Yrityksillä menee pääosin hyvin, liiketoiminta kasvaa ja kehittyy, johtava asiantuntija Mikko Valtonen Keskuskauppakamarista tiivistää.

Osaajapula vaivaa joka puolella Suomea. Erityisesti on tarvetta ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista.

Valtosen mukaan osaajapulaa pitää taklata monella rintamalla. Pitää tarjota nopeita koulutuksia, joilla osaaminen päivitetään nykyisiin työelämätarpeisiin. Hyviä työkaluja ovat muunto- ja täydennyskoulutukset sekä työvoimakoulutus. Ihmisiä pitää kannustaa muuttamaan työn perässä, mutta pohtia samalla esimerkiksi liikkuvuusavustuksen laajentamista ja sitä, haittaako varainsiirtovero työvoiman liikkuvuutta.

– Lisäksi pitää lisätä työvoiman tarjontaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Nopea ratkaisu on osaamiseen perustuva maahanmuutto. Maahanmuuton prosessit pitää saada sujuviksi ja nopeiksi, ja meidän pitää aktiivisesti houkutella yritysten tarvitsemia osaajia maailmalta. Pitkällä aikavälillä keskeinen asia on saada koulutusmäärät vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, Valtonen listaa.

Kysymys ei ole vain yritysten liiketoiminnasta, vaan koko maan talouskasvun rattaat täytyy pitää pyörimässä. Pitkittyessään osaajapula voi pahimmillaan ohjata investointeja ja liiketoimintaa pois Suomesta.

Monimuotoisuutta pitää edistää

ManpoweriGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola sanoo, että osaajapula johtuu työn murroksesta ja muistuttaa, että se pitää erottaa työvoimapulasta.

– Markkinoilla voi olla työvoimaa. Jos sen osaaminen ei kohtaa yritysten tarvetta, puhutaan osaajapulasta.

Maailmanlaajuisesti eniten osaajapulasta kärsiviä aloja ovat logistiikka, teollisuus ja tuotanto, tietotekniikka, myynti ja markkinointi sekä hallinto- ja tukipalvelut.

Kariola arvioi, että osaajapulan taklaaminen vaatii ajattelutavan muutosta yrityksissä. Valtaosa työntekijöistä toivoo parempaa työn ja yksityiselämän tasapainoa.

– Löytääkseen ja säilyttääkseen parhaan osaamisen yritysten on opittava ymmärtämään, mitä työuransa eri vaiheissa olevat työntekijät oikeasti haluavat. Toiseksi yritysten on kannettava entistä enemmän vastuuta henkilöstönsä kehittämisestä. Kolmanneksi yritysten tulee ottaa koko työvoiman potentiaalista kiinni vastavalmistuneista kokeneisiin konkareihin, Kariola kiteyttää.

Kansantaloudellisesti on tärkeää, että työuria voitaisiin jatkaa joustavasti ja siten osaltaan varmistaa eläkejärjestelmän kestävyys.

– Monimuotoisuus pitää ottaa tosissaan ja tehdä aitoja arjen tekoja. Pieniäkin tekoja tekemällä ja käytäntöjä muokkaamalla muokataan myös ihmisten asenteita. Monimuotoisissa työympäristöissä syntyy korkealaatuisempia tuotteita, ja monimuotoisuus lisää innovatiivisuutta, luovuutta ja työn tehokkuutta.

Isossa talossa tarvitaan monenlaisia osaajia

Valion henkilöstöjohtaja Marianne Tammela kertoo, että isossa elintarvikeyrityksessä tarvitaan monenlaista osaamista.

– Pääasiassa olemme rekrytoineet tuotevalmistukseen, logistiikkaan ja kunnossapitoon, mutta myös myyntiin, laadunhallintaan, tuotekehitykseen ja bisneksen puolelle. Tehtäviä löytyy niin operatiiviselta puolelta kuin asiantuntija- ja esihenkilörooleista, Tammela summaa.

Tänä vuonna Valiolla on ollut haussa työntekijöitä noin 500 tehtävään, joista puolet on kesätyöpaikkoja ja 85 on ollut avoinna vain talon sisällä.

– Kannustamme tehtäväkiertoon talon sisällä ja tarjoamme kehittymismahdollisuuksia henkilöstöllemme sitä kautta, Tammela kertoo.

Hän näkee elintarvikealalla jonkin verran työvoimapulan merkkejä, mutta tarjolla olleisiin työtehtäviin on löytynyt vielä tekijöitä. Fyysisesti raskaaseen työhön on yhä vaikeampi löytää tekijöitä, ja alueellisia erojakin on.

– Joistakin ammattiryhmistä ja osaajista on pulaa tietyillä paikkakunnilla. Vaikka työpaikkoja on tarjolla, puolisolle ei ehkä löydy koulutusta vastaavaa työtä. Korkeakoulutetuista tutkijoista ja tuotekehittäjistä on aika ajoin pulaa. Olemme tunnettuja innovaatioista ja tohtoriopintojen suorittajista, ja myös kansainvälisiä osaajia tarvitaan. Suomi ei ole tässä suhteessa välttämättä houkutteleva maa.

Tammelan mukaan alan kiinnostavuutta ja kehitysmahdollisuuksia pitää tuoda enemmän esille kaikkien alojen osaajille.

– Tarvitsemme elintarvikealalla osaajia myös tekniikan, kemian, sähköalan, kaupan alan ja yleisemmin elintarvikealan ammattilaisista.

Suomeen töihin tulevien byrokratia keveäksi

Viking Malt Oy:n henkilöstöjohtaja Pia Valve arvioi, että kansainvälinen rekrytointi auttaa taltuttamaan Suomen osaajapulaa.

– Auttaisi, jos liikkuvuus eri maiden välillä tehtäisiin mahdollisimman helpoksi ja Suomeen töihin tulevien byrokratia mahdollisimman keveäksi, hän tiivistää monen yrityksen toiveen.

Myös englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja olisi hyvä olla tarjolla ja käyttää yrityskielenä englantia, kun kyseessä on kansainvälinen yritys.

– Pitemmällä tähtäimellä Suomen koulutuspoliittiset ratkaisut ovat tärkeitä: lisätään koulutusta niille aloille, joissa on työvoimapulaa.

Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja, jolla on mallastamoja Pohjoismaissa ja Puolassa. Yritys palkkasi viime vuonna korkeasti koulutettuja elintarviketeollisuuden ammattilaisia ja muutamia muita korkeakoulutettuja työntekijöitä asiantuntija-, päällikkö- ja johtotehtäviin sekä Suomeen että muihin yksiköihin.

– Paikkoja ei jäänyt täyttämättä, ja meillä oli enemmän kuin yksi pätevä kandidaatti loppusuoralla. Dramaattista osaajapulaa emme ole kokeneet, vaikka haut eivät helppoja olleetkaan. Haimme kuitenkin useammasta maasta. Uskon, että tämä auttoi meitä hauissa, Valve arvioi.

Valve seuraa henkilöstöasioita myös henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistyksen, Henryn, hallituksen varapuheenjohtajana.

– Henry on näköalapaikka sille, mitä HR:ssä tapahtuu Suomessa ja ulkomailla ja auttaa pitämään oman osaamisen ajan tasalla. Erityisesti korona-aikana Henryn verkostot ovat olleet arvokkaita.

Monipuoliset taidot tarpeen

Agronomiliitto selvitti jäsentensä osaamista sekä osaamistarpeita ja -vajeita viimeksi vuonna 2017. Tuolloin suurimmat osaamiskatveet löytyivät yhteistyö- ja viestintätaidoista. Agronomiliitto on aikeissa uusia selvityksen ensi vuonna.

– Tulevaisuuden työelämässä lisääntyy moninaisuus. On sekä työnantajan että yhteiskunnan vastuulla luoda mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja työntekijän vastuulla täydentää osaamistaan. Työnantajien puheissa muun muassa kansainvälisyys, kielitaito, vientiosaaminen ja kaupallinen osaaminen ovat hakijoita erottavina tekijöinä, jäsenpalvelupäällikkö Suvi Huttunen kertoo.

Sitran ja aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n lokakuussa julkaistun Miten osaajat liikkuvat alueilla -selvityksen mukaan osaajapula koskettaa kaikkia alueita Suomessa, mutta eri tavoin. Koulutetut muuttavat nykyisin toisten osaajien perässä, ei enää yhtä paljon työpaikkojen perässä. Alueiden väliset koulutuserot eivät ole poistuneet, vaikka suomalaisten koulutustaso on noussut.

Sitra vanhemman neuvonantajan Tapio Huttulan mukaan ainoita nopeita keinoja paikata osaajapulaa ovat aktiivinen koulutus ja työperäinen maahanmuutto.

Seniorikonsultti Tomi Välimäki MPS-Yhtiöistä sanoo, että kaikkien työikäisten saaminen töihin ratkaisisi monet ongelmat, mutta se ei käy käden käänteessä.

– Suomeen muutto pitäisi tehdä houkuttelevaksi, töihin menemisestä ylpeyden aihe ja jokaisen osallistumisesta yhteiskunnan rakentamiseen tärkeä arvo, Välimäki toivoo.

Myös pienemmillä käytännön toimilla voidaan vaikuttaa osaajapulaan. Esimerkiksi rekrytointitilanteissa kynnystä ei kannata nostaa liian korkealle.