Yritykset ovat innovaatioalustoja

Yritykset ovat uusien tuotteiden ja menetelmien keksintö- ja kehittämisalustoja. Valion tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Harri Kallioinen tarkentaa kuitenkin, että yrityksiä ja keksintöjä on monenlaisia.

− Innovaatio voi olla myös uusi tapa toimia, mikä luo lisäarvoa. Innovaatioiden syntyminen edellyttää yhteistyötä eri tehtävissä olevien ja eritaustaisten ihmisten välillä. Teollisuusyritysten toiminta perustuu usein samalla asialle. Ne ovat lähtökohtaisesti innovaatioalustoja, jos yrityskulttuuri sallii sen, Kallioinen muotoilee.

Hänen vastuullaan ovat Valion tutkimus ja tuotekehitys sekä aluelaboratoriot. Aluelaboratorioissa tehdään koko maidon laatuketjun analytiikkaa tilalta pakattuihin tuotteisiin.

Sadan asiantuntijan tutkimus- ja tuotekehitystiimi

Valion tutkimus- ja tuotekehitystiimissä työskentelee runsaat sata ammattilaista. Merkittävä osa työstä tehdään tuotekehityshankkeissa, mutta myös tutkimushankkeet ovat tärkeitä.

− Tutkimuskokonaisuus on jaettu maitoon, kasvipohjaisiin raaka-aineisiin ja alkutuotannon hankkeisiin. Näiden lisäksi ravitsemustutkimus on tärkeä alue, Kallioinen kiteyttää.

Valiolla 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien työskennellyt Kallioinen teki diplomityönsä proteiinien entsymaattisesta hydrolyysistä membraanireaktorissa. Ennen tutkimus- ja kehitysjohtajan tehtävää hän on työskennellyt tutkimusinsinöörinä, teknologiapäällikkönä ja tuotekehitysjohtajana.

− Oma tehokas tiimini on Valion T&K-yksikön johtoryhmä: tuotekehitysjohtaja Tiina Hämäläinen, tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Saara Pöyri, laboratoriojohtaja Anu Surakka ja tuotekehityspäällikkö Emmi Martikainen. Johtoryhmän ohella tutkimuspäällikkö Riitta Partanen, teknologiapäällikkö Antti Heino ja talousassistentti Pia Lindahl raportoivat minulle.

Valion tutkimus- ja tuotekehityslaboratorio toimii Helsingin Pitäjänmäellä. Aluelaboratoriot sijaitsevat Lapinlahdella ja Seinäjoella, joissa analysoidaan monipuolisesti laadunvalvonnan näytteitä tuotantolaitoksilta ja omistajayrittäjien maitotiloilta. Lisäksi joillakin tuotantolaitoksilla on erikseen laboratorio tukemassa tuotannon toimintaa.

− Analytiikan merkitys on T&K:ssa keskeinen: käytännössä se on mahdotonta ilman analyysituloksia. Keskeisiä ovat perinteiset kemian, mikrobiologian ja fysikaalisten ominaisuuksien määritykset ja elintarvikkeiden aistinvarainen arviointi. Prosessikehityksessä korostuu myös prosessidatan analysointi, jonka merkitys kasvaa. Oma alueensa on kuluttajien käyttäytymisen analysointi, Kallioinen tarkentaa.

Yhteistyö on kaiken perusta tutkimus- ja tuotekehitystiimin työssä. Se tekee yhteistyötä tuotannon, tuoteryhmien, myynnin ja laadunvalvontalaboratorioiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös tutkimuslaitokset, yliopistot sekä raaka-ainetoimittajat ja asiakkaat.

Maitotuotteiden käyttö kasvaa maailmanlaajuisesti

Maitotuotteiden maailmanlaajuinen käyttö kasvaa merkittävästi, eikä paikallinen tuotanto aina riitä kattamaan tarvetta. Tyypillisesti nämä alueet ovat kaukana Suomesta, joten vienti onnistuu parhaiten jauheena.

− Eräs keskeinen teema tutkimuksessa on lisäarvojauheiden kehitys ja niiden sovelluskehitys, sillä erilaisia maitojauheita käytetään paljon elintarviketeollisuudessa raaka-aineena. Erittäin mielenkiintoinen alue on myös muiden kuin maitopohjaisten raaka-aineiden tutkimus ja prosessikehitys. Tärkeä teema on lisäksi hiilineutraali maitoketju, eli keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä läpi koko tuotantoketjun.

Maito on jatkossakin Valion keskeinen raaka-aine ja siitä tehdyt jakeet tärkeitä komponentteja, vaikka yritys on myös ruokatalo.

− Maito yllättää edelleen monipuolisuudessaan ja siinä, miten paljon on vielä sellaista, mitä ei tiedetä, Kallioinen tunnustaa.

Monet kasviperäiset raaka-aineet, esimerkiksi proteiinilähteet, kiinnostavat.

− Aivan viime aikoina on puhuttu paljon myös solumaataloudesta ja vertikaaliviljelystä. Odotan innolla, mitä uusia mahdollisuuksia ne tuovat tullessaan, Kallioinen hykertelee.

Hän uskoo, että tutkimus voi muuttaa yritysten strategioita etenkin pitemmällä aikavälillä.

− Strategiaa tarkastellaan tietyin väliajoin, ja kyllä siihen vaikuttaa myös tutkimuksesta saatu ymmärrys. Oman uran aikana tietyt keksinnöt ovat johtaneet innovaatioon ja antaneet oman mausteensa strategiaan, kun keksintö on osoittanut kaupallisen potentiaalin. Yhtenä esimerkkinä voi mainita laktoosittomat tuotteet.

Elintarvikealan koulutukseen lisää paukkuja

Suomalaisen meijeriteollisuuden vahvuuksia ovat laadukas raaka-aine ja maidontuotannon vastuullisuus. Suomessa on myös pitkät perinteet maidon käytöllä ja maitotuotekeksinnöillä sekä ennakkoluuloton ote ongelmiin.

− Uhkakuvat on osattu muuttaa mahdollisuuksiksi. Osaavat työtekijät ovat merkittävä voimavara. Varmaan jatkossakin nämä asiat kantavat eteenpäin, mutta niitä ei saa pitää itsestään selvänä. Välillä mietityttää muun muassa se, onko yhteiskunnan panostus elintarvikepuolen koulutukseen riittävällä tasolla, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Harri Kallioinen pohtii.

Hän myöntää, että elintarvikeala on saanut paljonkin näkyvyyttä, mutta siitä huolimatta on hankalaa löytää esimerkiksi valmiita maitopohjaisten jauheiden teknologian ja tuotekehityksen osaajia.

Valion tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Harri Kallioinen tunnustaa, että maito yllättää edelleen monipuolisuudellaan. Kasviperäiset raaka-aineet, solumaatalous ja vertikaaliviljely kiinnostavat uusina mahdollisuuksina. Kuva: Valio