Suomalaisen ruoan päivä muistuttaa oman elintarviketuotannon tärkeydestä

Syyskuun neljäntenä Suomessa juhlitaan kotimaista ruokaa. Merkkipäivä muistuttaa, miten ylpeitä suomalaiset saavat olla omassa maassa tuotetusta ruoasta ja sen turvatusta saatavuudesta vuoden jokaisena päivänä.

 Ruokaa pidetään helposti itsestäänselvyytenä, mutta viimeistään koronan aiheuttamat poikkeukselliset olot ovat avanneet suomalaisten silmät näkemään omissa käsissä olevan elintarviketuotannon suuren arvon. Avoimessa maailmassa mikään maa ei pärjää täysin yksin, mutta etenkin kriisin hetkellä ruokahuollon korkealla omavaraisuudella on suuri merkitys.

– Silloin, kun ruoan saatavuus on kunnossa, ei arjessa tule miettineeksi, miten paljon työtä ja osaamista vaaditaan, että kuluttajien saatavilla on koko ajan runsas valikoima turvallisia, terveellisiä, vastuullisesti valmistettuja ruokia ja juomia, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja painottaa.

Elintarvikeyritykset ja alan ammattilaiset ovat avainroolissa teollisessa verkostossa, jossa raaka-aineista jalostetaan kuluttajien toiveiden mukaisia tuotteita helposti nautittaviksi tai edelleen hyödynnettäviksi. Elleivät koneet pyörisi ja käsiparit ahkeroisi elintarviketehtaissa, ruokakaupoissa ei juuri olisi mitä myydä eikä ihmisillä mitä kattaa ruokapöytiinsä.

Kuluttajatutkimusten mukaan suomalainen ruoka on vahvassa nosteessa. Ilahduttavasti neljä viidestä kansalaisesta pitää tärkeänä syödä sitä.

– Toivoa sopii, että myönteinen trendi kysynnässä vahvistuu edelleen. Se vaikuttaa suoraan yritysten kykyyn työllistää ja luoda työpaikkoja, mille nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on Suomessa varmistettava mahdollisimman hyvät edellytykset.

Jokainen voi juhlistaa Suomalaisen ruoan päivää valitsemalla kotimaisia tuotteita ja nauttimalla niitä hyvillä mielin – onhan ruoka sekä energian että mielihyvän ja hyvinvoinnin lähde. Suomalainen ruoka on myös ilmastoteko, sillä elintarvikeyritykset ovat jo pitkään investoineet ja aikovat vastaisuudessakin investoida vähähiilisyyteen ja vastuullisuuteen.

– Nämä investoinnit konkretisoituvat esimerkiksi tuoteinnovaatioina, ympäristöystävällisempinä pakkauksina, uudenlaisina valmistusmenetelminä, sivuvirtojen tarkempana hyödyntämisenä ja kiertotalouden edistämisenä, Pia Pohja luettelee.

– Suomalaiset elintarvikeyritykset panostavat tutkimukseen ja kehittämiseen suhteellisesti eniten Euroopassa. Korkea innovaatiotaso on tärkeä kilpailutekijä suomalaisille elintarvikeyrityksille sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla, Pia Pohja muistuttaa.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Pia Pohja, pia.pohja@etl.fi

#suomalaisenruoanpäivä #ruokailoa

Tiesitkö tämän elintarviketeollisuudesta?

  • Huomattava työllistäjä. Elintarvikeyritysten palveluksessa 38 000 henkeä lähes 1 800 toimipaikassa. Yrityksiä Suomen jokaisessa maakunnassa Ahvenanmaalta Lappiin.
  • Mittavat kerrannaisvaikutukset. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa synnyttää yli kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan!
  • Naisvaltaisimpia teollisuudenaloja. Työntekijöistä 48 % naisia, tehdasteollisuudessa vastaava osuus 26 %. Tehdasteollisuuden naistyöntekijöistä 22 % työskentelee elintarvikeyrityksissä.
  • Paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 65 % yrityksistä työllistää enintään viisi henkilöä.
  • Korkea kotimaisuusaste. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 %. Suurin kulutustavaroiden valmistaja, neljänneksi suurin teollisuudenala.
  • Arvonlisää ja verotuloja. Tuotannon liikevaihto 11,1 mrd. euroa, jalostusarvo 2,6 mrd. euroa. Elintarvikkeiden valmisteveroista ja arvonlisäverosta valtion kassaan 3,6 mrd. euroa vuodessa.
  • Vientiä ja tuontia. Ruoka- ja juomaviennin arvo 1,75 mrd. euroa, tuonnin 4,7 mrd. euroa.
  • Yhteiskunnan tukijalka. Koko ruoka-ala eli alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ammattikeittiöt työllistää Suomessa välilliset vaikutukset mukaan lukien 340 000 henkeä eli joka kahdeksannen työikäisen. Joka kymmenes veroeuro tulee ruoka-alalta.