Korea on Suomelle kasvava vientimaa

Etelä-Korea, virallisesti Korean tasavalta, on Aasian kolmanneksi suurin talous Japanin ja Kiinan jälkeen. Maan historiassa on yhteisiä piirteitä Suomen kanssa. Sitä on leimannut viereisten suurvaltojen, Kiinan ja Japanin, laajentumispyrkimykset. Suomalaisten kanssa yhteistä on myös innostus ulkoiluun, retkeilyyn, luontoon ja terveelliseen elämäntapaan.

Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1950 kehitys äärimmäisen köyhästä maasta yhdeksi maailman rikkaimmista teollisuusvaltioista on ollut nopea. Nykyään Etelä-Korea tunnetaan suurena elektroniikka- ja teknologiakeskittymänä, minkä matkailijakin huomaa erityisesti maan huippumodernissa pääkaupungissa Soulissa.

Kaikista kulutetuista ruoka- ja maataloustuotteista 70 prosenttia on maahantuotuja tai valmistettu maahantuoduista raaka-aineista. EU:n ja Korean välinen vapaakauppasopimus astui voimaan vuonna 2011, minkä jälkeen niiden välinen kauppa on kehittynyt nopeasti.

Suomen tavaravienti Etelä-Koreaan kasvoi 20 prosenttia viime vuoden tammi-lokakuussa vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti oli arvoltaan 643 miljoonaa euroa. Tuonti Etelä-Koreasta oli samalla ajanjaksolla arvoltaan 550 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 38 prosenttia vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta. Elintarvikevienti Suomesta Etelä-Koreaan on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana peräti 47 prosenttia: 16,1 miljoonasta eurosta lähes 24 miljoonaan euroon, ja kasvutahti kiihtyy jatkuvasti.

Moderni kauppa laajenee verkkoon

Etelä-Korean vähittäiskauppa on pitkälle kehittynyt. Johtavia kaupan ryhmiä ovat Shinsegae, ennen Tescon omistama Homeplus sekä Lotte Group. Kaikilla on myymälöiden lisäksi nopeasti kasvavat verkkokaupat. Sekä Shinsegaella että Lottella myös premium-tasoiset tavaratalojen ruokaosastot, jotka ovat tuontielintarvikkeille merkittävä jakelukanava.

Verkkokauppaan tulee johtavien kaupan ketjujen rinnalle uusia toimijoita jatkuvasti. Monet niistä sopivat hyvin tuontielintarvikkeiden lanseeraamiseen, koska niiden kautta pystyy kertomaan uudesta tuotteesta ja sen käyttötavoista laajemmin. Verkkokauppa kasvaa nopeasti: vuonna 2017 kasvu oli 20 prosenttia. Toimitukset heti tilauspäivänä ovat jo yleisiä, ja tuoretuotteitakin saa verkkokaupan kautta laajalti.

Sekä vähittäiskauppa että verkkokauppa toimivat lähes yksinomaan maahantuojien kanssa, eli suomalaiselle yritykselle ensimmäinen etappi on löytää sopiva maahantuoja. Myös kaupan ostajat voivat itse vinkata sopivia yhteistyökumppaneita, jos kiinnostuvat tuotteesta.

Soul on kahvilakulttuurin mekka

Maan pääkaupungin Soulin metropolin alueella asuu noin puolet maan noin 50 miljoonasta asukkaasta. Huikeiden pilvenpiirtäjien lomassa pistää silmään valtava määrä kahviloita. Kymmenessä vuodessa niiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2007 kahviloita oli 3 000, vuonna 2017 jo 55 000. Pelkästään Starbucks-ketjun kahviloita kaupungista löytyy eniten maailmasta, tuhannen raja meni juuri rikki.

Paikallisia ketjuja on lukemattomia, ja kilpailu on kovaa. Tarjontaan haetaan jatkuvasti uusia ja erilaisia tuotteita – myös Suomesta niitä on löytynyt. Soulissa on myös maailman suurin, nelikerroksinen muumikahvila. Muumien suosio Koreassa on lähtenyt viime vuosina kovaan nousuun.

Kansainvälistyvät ruokatrendit

Perinteinen korealainen ruokakulttuuri muuttuu tuonnin kasvaessa ja korealaisten matkailun lisääntyessä. Myös ravintolakulttuuri kehittyy ja kansainvälistyy; huippukeittiömestarit etsivät jatkuvasti uusia raaka-aineita ja makuja erottuakseen joukosta. Maan kansallisruoka, Korean barbeque, tehdään usein porsaanlihasta. Suomalainen possu onkin löytänyt tiensä korealaisiin grilleihin: se on suurin elintarvikkeiden vientituoteryhmä Suomesta.

Vallitsevat ruokatrendit seuraavat pitkälti globaaleja trendejä. Korealainen kuluttaja arvostaa elintarvikkeiden korkeaa laatua, turvallisuutta ja terveellisyyttä. Terveellisyys on ollut aina korealaisen keittiön kulmakiviä, nyt haetaan terveellisiä uutuuksia maailmalta.

Osana terveellisyys- ja hyvinvointitrendiä ovat myös elintarvikkeet, joiden uskotaan kaunistavan ulkonäköä: olevan hyväksi vaikkapa iholle tai hiuksille. Myös korealainen kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut uusista tehoaineista, kuten suomalaisten marjojen siemenöljyistä.

Terveelliset ja turvalliset lastenruuat ja vanhenevalle väestölle suunnatut tuotteet ovat myös nousussa. Yhden hengen pakkaukset ovat tulleet uutuutena markkinoille yhden hengen talouksien määrän kasvaessa voimakkaasti. Perinteisesti ateriat on jaettu yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Kiireisen elämänrytmin myötä valmisruokien ja puolivalmisteiden markkina kasvaa nopeasti.

Korean kansallisjuoma soju saa kilpailijoita tuontioluiden vallatessa markkinaa. Baarikulttuuri on elävää, ja uusiin juomiin suhtaudutaan kiinnostuneesti.

Suomalainen ruoka on turvallista, terveellistä ja luonnollista. Suomesta löytyy antibioottivapaata lihaa, laaja kirjo villimarjoihin pohjautuvia tuotteita sekä raikasta vettä maailman puhtaimmista pohjavesistä, josta on tehty myös innovatiivisia ja hienosti konseptoituja alkoholituotteita. Nämä kaikki ja monet muut suomalaistuotteet ovat jo löytäneet tiensä Korean markkinoille. Lisää on tulossa, kunhan neuvotteluissa ja tuontilupaprosesseissa edetään. Siipikarjanlihan tuontilupaprosessi on käynnissä, ja siitä odotetaan seuraavaa menestystuotettamme Etelä-Koreaan.