Vastuullista ja tehokasta vedenkäyttöä elintarviketeollisuudessa
Elintarvikeyritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota vedenkäytön vastuullisuuteen ja tehokkuuteen, vaikka puhdasta vettä on käytettävissä vielä runsaasti.
Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämässä Laatuvesi-hankkeessa pureuduttiin elintarviketeollisuuden vesivastuulliseen, uusiin veden käytön teknologioihin ja sivuvirtojen hyödyntämiseen. Aihetta ruodittiin alkuvuodesta Vettä vastuullisesti – Elintarviketeollisuuden mahdollisuudet -webinaarissa.
Vesivastuullisuudella tarkoitetaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista, ympäristön kannalta kestävää ja taloudellisesti kannattavaa veden käyttöä. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Suvi Sojamo kertoi yritysten vesiriskien hallinnasta ja vesihaasteiden ratkaisuista sekä Vesivastuu2030 -hankkeesta.
Vesiriskien hallinta tuo suorien etujen lisäksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisyritykset toimivat jo nyt vesivastuullisesti ja ymmärtävät vesiriskejä, mutta toimenpiteissä on yhä kehitettävää. Sojamon mukaan yritysten tulisi liittää vesi osaksi arvoketjujen hallintaa.
Uudet teknologiat tarjoavat ratkaisuja
Veden käytön kustannukset ovat huomattava kuluerä elintarviketeollisuudessa. Käytön tehostamisella saadaan kustannussäästöjen lisäksi vähennettyä ympäristövaikutuksia. Prosessin sisäisten vesikiertojen tehostamisessa on huomattava potentiaali, mutta elintarviketeollisuudessa on varmistettava myös veden laatuvaatimukset.
Teollisuuden Vesi Oy:n toimitusjohtaja Nuutti Lehtikuja esitteli mahdollisuuksia vesikiertojen sulkemiseen erilaatuisille vesille. Esimerkkinä kuultiin sadeveden käsittelymahdollisuuksista ja kierrätyksestä talousvesikäyttöön erilaisten suodatuksien avulla.
Toinen esimerkki ovat muun muassa voimalaitoksien savukaasulauhteiden käsittely sekä puhdistetun jäteveden käsittely raakavedeksi.
Professori Martin Romantschuk Helsingin yliopistosta esitteli Axolot Solutions Finland Oy:n kanssa tehtyä tutkimusta veden puhdistamisesta elektrokoagulaatioon perustuvalla teknologialla. Sähkön avulla likaiset vedet erotetaan puhtaaksi vedeksi ja pieneksi määräksi kiinteää flokkia. Prosessista ei jää vaikeasti käsiteltävää lietettä, ja myös emulgoidut öljyt ja rasvat kyetään poistamaan tehokkaasti.
Sähkön avulla metalli-ioni-koagulantteja muodostuu liukenevasta alumiinielektrodista. Lisäksi vapautuu pieni määrä vetykaasua, jota hyödynnetään epäpuhtauksien flotaatiossa pinnalle. Vedestä erotetulla flokilla on tehokas vedenpoisto-ominaisuus, ja se soveltuu mekaaniseen puristamiseen. Näin saadaan vedestä erotetulle ainekselle korkea kiintoainepitoisuus.
Christian Berner Oy:n toimitusjohtaja Henrik Westerhol sekä LuminUltra Ltd:n Euroopan myyntipäällikkö Anna Whittaker esittelivät uutta nopeaa testiä ruoka- ja juomateollisuuden vesien mikrobiologiseen testaamiseen.
LuminUltra on kehittänyt useita uusia ratkaisuja mikrobitestaukseen ja -valvontaan. Yksi uusi teknologia on toisen sukupolven ATP-mittaus, joka on kehitetty erityisesti nestemäisille näytteille. Sen pintasarja on käyttökelpoinen kaikille pinnoille.
Mittaus on nopea, helppo ja aiempaa tarkempi, sillä se havaitsee sataprosenttisesti lähes kaikki mikrobit. Herkkyys on noin sata kertaa parempi nesteille kuin perinteiset niin sanotut ATP-kynät. Myös häiriötekijöiden vaikutus on pienempi.
Whittaker esitteli myös muutamia tapaustutkimuksia, jotka keskittyivät ruuanvalmistusprosessin CIP-puhdistuksiin, panimoteollisuuteen sekä mineraalivesitehtaan mikrobiologiseen auditointiin.
Sivuvirrat hyötykäyttöön
Myös jätevesien ja sivuvirtojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen kiinnitetään yrityksissä entistä enemmän huomiota. Tutkija Marja Lehto Luonnonvarakeskukselta kertoi Sivukierto-hankkeesta, jossa tutkittiin, miten kasvisnesteitä, heraa, rasvaa, verta ja juureskuorimon jätevesiä voidaan hyödyntää tehokkaammin ja löytää jakeille uusia käyttökohteita.
Koska sivujakeet ovat keskenään hyvin erilaisia, hankkeessa mukana olleille yrityksille kehitettiin yrityskohtaisia toimintamalleja. Tehokkaammalla sivutuotteiden käsittelyllä tavoiteltiin parempaa ravinteiden kiertoa ja pienempää ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.
Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on keskeistä myös Betulium Oy:n toiminnassa. Toimitusjohtaja Marko Lauraeus kertoi yrityksen tuottavan uusiutuvia, biohajoavia ja toimivia vesipohjaisia selluloosamateriaaleja, jotka korvaavat tai täydentävät synteettisiä orgaanisia polymeerejä monissa teollisissa sovelluksissa.
Teknologia perustuu nano- ja mikrosellukuitujen muokkaamiseen biopohjaisiksi raaka-aineiksi. Elintarviketuotannon sivuvirrat ovat yksi mahdollinen raaka-ainelähde.
Vesi osaksi arvoketjun hallintaa
Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) vetämä Laatuvesi-hanke tuottaa elintarviketeollisuuden yrityksille työkaluja veden laadun ja määrän kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä kehittää veden käytön riskienhallintaa kustannus- ja energiatehokkaasti.
Yrityksille järjestetään infotilaisuuksia uusista teknologioista ja innovaatioista, ja samalla hanke toimii yritysten yhteistyöfoorumina.
Hankkeen toteuttajina ovat SAMK/ Tutkimuskeskus WANDER, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Pyhäjärvi-instituutti ja Prizztech Oy. Hanketta rahoittaa Satakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Lisätietoja:
Suosittelemme artikkelia
Alko ottaa uudenlaiset tuotteiden vastuullisuusmerkinnät käyttöön – vastuullisemman valinnan tekeminen helpottuu
Kestävää tulosta sopimusjohtamisen keinoin
Yritysten yhteinen vesihanke käynnistyy ennätyskuivuudesta kärsineessä Espanjassa
Agri-INNO-palkinnosta kisaa neljä innovaatiota
Yhteisen merkin metsästys jatkuu
