Rutiinien muuttaminen auttaa kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä
Kolmannes elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa.
Suomalaisista kotitalouksista päätyy syömäkelpoista ruokaa hävikkiin 107–137 miljoonaa kiloa vuosittain. Luku vastaa 31–33 prosenttia koko elintarvikeketjun hävikistä. Tarvitaan uusia keinoja, jotta Suomi voi saavuttaa YK:n Agenda 2030:n tavoitteen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
Kuluttajat kokevat ruuan poisheittämisen yleensä harmittavana. Asenteet ja arvot eivät kuitenkaan välttämättä johda toivottuun tulokseen. Kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavat niin yksilötekijät, sosiaalinen ja fyysinen toimintaympäristö kuin yhteiskunnan toimetkin.
Kodeissa hävikkiä aiheuttavat esimerkiksi kiire ja yllättävät tilanteet, perheenjäsenten erilaiset tavat ja makumieltymykset, kyvyttömyys hyödyntää tähteitä, liian suuret pakkauskoot ja heräteostokset. Myös huoli terveysriskeistä voi estää käyttämästä ruuantähteitä tai päivämäärältään vanhentuneita tuotteita.
Monipuoliset vaikuttamiskeinot tärkeitä
Luonnonvarakeskuksen kirjallisuusselvityksen mukaan kuluttajien rutiineilla, tavoilla ja tottumuksilla on suuri vaikutus ruokahävikin syntyyn.
Ostosten suunnittelu pienentää todennäköisyyttä ostaa tarpeettomia tuotteita ja liian suuria pakkauksia. Suunnittelu vaikuttaa myös kotona varastoitavan ruuan määrään ja valmistettavien aterioiden kokoon. Ruuanlaittotaidot taas heijastuvat esimerkiksi kykyyn hyödyntää tähteitä, tehdä ostoslistoja ja tulkita päiväysmerkintöjä.
Kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat yleensä kohdentuneet tiedotukseen ja valistukseen, pakkaus- ja säilytysratkaisuihin, teknologisiin ratkaisuihin sekä järjestelmän tai toimintatavan muutoksiin. Niiden vaikuttavuudesta on vain vähän tietoa.
Pelkällä tiedottamisella päästään harvoin toivottuun lopputulokseen. Tehokkaissa ruokahävikkitoimissa tulisi huomioida erilaiset kuluttajaryhmät, kohdentaa toimia arjen toimintatapoihin, vaikuttaa kuluttajien käyttäytymismalleihin sekä vahvistaa ruokahävikkiä vähentäviä sosiaalisia normeja. Muutokseen tähtäävien keinojen vaikuttavuutta pitää tutkia ja niiden arviointia kehittää.
Kauppa voi tukea kotitalouksia
Kaupat ovat tehneet viime vuosina työtä ruokahävikin vähentämiseksi myymälöissä. Näkyviä muotoja ovat muun muassa punalaputetut tuotteet, edulliset hävikkivihannekset ja ruokalahjoitukset.
Kaupan toimet eivät saisi kuitenkin johtaa siihen, että kaupan hävikki siirtyy kotitalouden hävikiksi. Kaupat voivatkin yhdessä teollisuuden kanssa tukea kotitalouksia vähentämään hävikkiä esimerkiksi tarjoamalla sopivampia pakkauskokoja sekä tiedottamalla kuluttajille tuotteiden säilyttämisestä ja erilaisten raaka-aineiden ja tähteiden hyödyntämisestä.
Koko ruokaketjun yhteistyötä tarvitaan, jotta päiväysmerkintöjä osattaisiin tulkita oikein. Myös kuluttajien valmiuksia arvioida elintarvikkeiden laatua ja käytettävyyttä tulee parantaa. Tämä tukee myös kaupan hävikin vähentämistä, kun yhä useampi kuluttaja uskaltaa valita halvempia tuotteita. Kuluttajille voidaan tuoda esiin rahansäästöä, ja heitä voidaan opastaa valmistamaan alennetuista tuotteista ruokaa.
Verkkokauppa mahdollistaa uusia keinoja vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Verkkokaupassa kuluttajia voidaan ohjata tekemään vastuullisempia valintoja, vaikuttaa ostosten määrään ja auttaa huomioimaan hävikki.
Selvitys on tehty osana Kuluttajaliiton koordinoimaa Hävikkifoorumi-hanketta kuluttajaliitto.fi/hankkeet/kuluttajien-havikkifoorumi-hanke/
Luken tutkimusraportti ruokahävikistä