
Luontokäsikirja ohjaa elintarviketeollisuuden luontotyötä
Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on julkaissut luontokäsikirjan, joka määrittää suuntaviivat alan luontotyölle sekä tarjoaa esimerkkejä ja työkaluja yritysten luontotyön vahvistamiseen. Suomalainen elintarviketeollisuus on asettanut tavoitteekseen pysäyttää luontokadon omalta osaltaan vuoteen 2040 mennessä.
Luontokäsikirjan julkaisutilaisuudessa ETL:n johtaja Satumaija Levón kertoi liiton lähteneen työhön, koska elintarvikeala on hyvin riippuvainen luonnon kyvystä tuottaa raaka-aineita. Riippuvuus näkyy jo raaka-aineiden saatavuuden ja kustannusten vaihteluna. Tämä on vahva kannustin pitää huolta luonnon kantokyvystä.
– Vaikka merkittävin osa vaikutuksista syntyy alkutuotannossa, jokaisella ketjun yrityksellä on mahdollisuus vaikuttaa koko ketjuun. Alan yrityksistä löytyy lukuisia hyviä esimerkkejä, mitä luontohaittojen vähentämiseksi on jo tehty, kertoi Levón.
Erityisasiantuntija Mari Raininko ETL:stä kertoi nyt julkaistun luontokäsikirjan olevan osa jatkumoa, joka alkoi vuonna 2020 julkaistusta EU:n biodiversiteettistrategiasta. Vuonna 2023 ETL julkaisi biodiversiteettiselvityksen, jossa määritettiin, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa yrityksille ja koko arvoketjulle. Nyt luontokäsikirjassa mennään syvemmälle ja esitetään, mitä yritykset voivat luonnon monimuotoisuuden eteen tehdä.
Kansallisen ruokastrategian yksi neljästä strategisesta päämäärästä luo pohjan myös elintarviketeollisuuden luontotavoitteelle: vuoteen 2040 mennessä suomalainen elintarviketeollisuus on omalta osaltaan pysäyttänyt luontokadon etenemisen, jonka jälkeen sen toiminta kokonaisuudessaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Käsikirjassa ohjeistetaan, kuinka luontotyö kannattaa aloittaa, kuinka asettaa tavoitteet, miten työtä voi seurata ja miten siitä raportoidaan. Sieltä löytyy myös lukuisia yritysesimerkkejä tehdyistä toimista.
Käsikirjan laatimiseen osallistunut One Planet Oy:n partneri Mari Pantsar painotti hankintapolitiikan vaikuttavuutta.
– Suurimmat luontovaikutukset syntyvät arvoketjussa. Jos ketjut ovat lyhyitä ja läpinäkyviä niihin on helpompi vaikuttaa, mutta pitkiin ja globaaleihin ketjuihin vaikuttaminen vaatii enemmän, eikä kaikkea tietoa ole vielä saatavilla. Siitä huolimatta hankintoihin on pyrittävä vaikuttamaan hankintapolitiikalla tai sidosryhmien kautta. Tiedämme tarpeeksi, että voimme toimia, korosti Pantsar.
Tutustu luontokäsikirjaan Elintarviketeollisuusliiton sivuilla
Suosittelemme artikkelia

Luontokäsikirja luo suunnan elintarviketeollisuuden biodiversiteettityölle

Tulevaa polttoainetta

Selvitys: Rahavirta Suomen elintarvikeketjussa on kasvanut kituliaasti – uuden lisäarvon tuottaminen olisi tärkeää näivettymisen välttämiseksi

Elintarviketeollisuuden TKI-tiekartta opastaa leveämmän leivän ääreen

Elintarviketeollisuudelle malli luontokadon torjuntaan
