Kierrätyslannoitteille uusi laatujärjestelmä?

Helsingissä järjestettiin syyskuussa 2017 seminaari, jonka tarkoituksena oli käynnistää kansallisen laatujärjestelmän laatiminen kierrätyslannoitteille. Seminaarin järjestäjät, Suomen Biokaasuyhdistys ja Suomen Vesilaitosyhdistys, toivovat laajaa keskustelua puhdistamolietteiden ja biojätteiden käyttämisestä lannoitteissa. Esimerkkiä saatiin niin muista maista kuin Suomesta organisaatioiden omista laatujärjestelmistä.

Turvallisuus taattava

Fazer Myllyn toimitusketjujohtaja Jarkko Arrajoki muistuttaa, että ruuan tuotantoketjun vastuullisuustyössä tulee keskittyä ensisijaisesti turvallisuuteen ja laatuun. Mukaan kuuluvat toki esimerkiksi vastuullinen raaka-aineiden hankinta ja jäljitettävyys sekä toiminnan ympäristövaikutukset.

− Haluamme edistää kestäviä viljelymenetelmiä. Oikein toteutettuna kierrätyslannoitteet voivat olla mahdollisuus, mutta tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa ja varmistuksen siitä, että kierrätyslannoitteiden tuottamisen prosessit toimivat, Arrajoki täsmentää.

Hän sanoo, että erityisesti vientiyritykset joutuvat olemaan tarkkoja laatuasioissa.

− Omien valvontajärjestelmiemme lisäksi asiakkailla on omat laatuvaatimuksensa, jotka tähtäävät kuluttajan tuoteturvallisuuteen. Siinä ei välttämättä auta, jos meillä on uusi kansallinen laatujärjestelmä lisänä.
Fazer Mylly monien muiden viljaa raaka-aineena käyttävien yritysten kanssa suhtautuu vähintään varauksellisesti kierrätyslannoitteisiin, joissa käytetään puhdistamolietteitä pohjana.

− Vaikka haluamme edistää kiertotaloutta, lannoitteiden on oltava haitta-aineettomia. Tällä hetkellä puhdistamolietteitä sisältävien kiertolannoitteiden käyttöön elintarvikeviljojen tuotannossa sisältyy riskejä, joita haluamme välttää, Arrajoki toteaa.

Virallisen muotoilun mukaan yhdyskuntapuhdistamolietteitä sisältävien lannoitteiden käyttöä saman kasvukauden aikana ei suositella. Samaan aikaan Fazer Mylly harkitsee näiden lannoitteiden kieltämistä kokonaan tuotantoketjussaan.

− Ykkösasia on tuoteturvallisuus. Olemme huolissamme omasta arvoketjustamme: käytössä on oltava turvallisia lannoitteita pitkällä aikavälillä.

Muiden viljanviljelyyn käytettävien kiertolannoitteiden käyttöä sitä vastoin suositellaan.

− On hyvä, että nyt mietitään uutta kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmää, kunhan muistetaan, että sertifiointi itsessään ei auta, vaan se, mitä se pitää mahdollisesti sisällään, Arrajoki tähdentää.

Kevennetty valvonta?

Seminaarissa saatiin esimerkkejä laatujärjestelmistä lähimaista: saksalaisesta järjestelmästä puhui biolaitosyhdistyksen puheenjohtaja Christoph Gareis.

Hän kertoi, että Saksassa kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmän kriteerit koskevat itse tuotteita, mutta tärkeää on myös laitosten laadukas toiminta. Saksassa oli jo 1990-luvulla kompostipohjaisia tuotteita.

− Niille haluttiin hyvä ja tasainen laatu ja samalla luottamus markkinoille. Tällä hetkellä meillä on kolme erilaista laatumerkkiä, joista suurimmassa on mukana yli 80 prosenttia jätteentuotantolaitoksista, Gareis kertoo.

Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen. Samalla viranomaiset valvovat sertifioituja yrityksiä kevennetysti.

− Luottamus saavutetaan jatkuvilla analyyseilla, kattavalla tuoteselosteella ja laitoksen omalla dokumentaatiolla. Ei kuitenkaan riitä, että tuotteet täyttävät kriteerit, vaan myös laitoksen toiminnan on oltava moitteetonta. Sertifiointi on Saksassa tae siitä, että kierrätyslannoitetuote menee kaupaksi. Siinä mielessä sertifiointi on yritykselle kannattava investointi, joka täydentää mahdollisesti käytössä olevaa ISO-sertifiointia, Gareis täsmentää.

Hyvä laatu vaati enemmän

Ruotsissa on jo pitkä kokemus puhdistamolietteitä ja biojätteitä koskevasta laatujärjestelmästä, joka siellä on nimeltään Revaq. Sääntökomitean puheenjohtaja Hans Augustinsson kertoo, että Revaqin juuret ovat 1940−50-luvuilla, jolloin hygienia oli Ruotsissa ongelma.

− Haluttiin myös saada kemikaalit ja raskasmetallit maaperässä hallintaan. Kierrätyslannoitteita koskeva lainsäädäntö saatiin aikaan 1994, mutta se koski lähinnä vain raskasmetalleja, fosforia ja typpeä, Augustinsson tarkentaa.

Varsinainen laatujärjestelmä starttasi vuonna 2008, ja siihen kuuluu nykyään 42 laitosta.

− Meillä käytiin keskustelua siitä, riittääkö se, mitä lainsäädäntö vaatii. Mielestämme hyvä laatu vaati enemmän. Revaq on käsittelylaitosten vapaaehtoisesti hankkima sertifikaatti, jolla on jo laaja viljelijöiden ja tuottajien luottamus.

Jatkuvaa parantamista

Vaikka laatujärjestelmä on ollut olemassa pitkään, Ruotsissa aiotaan jatkossakin parantaa jätevesien laatua. Puhutaan aineiden ”eliminoinnista” tuotantoketjun alkupäässä (up stream -työ), jolloin haitta-aineita ei joudu jätevesiin. Samalla toimitaan läpinäkyvästi ja jaetaan tietoa lietteen tuottamisesta, käyttämisestä ja kompostoimisesta.

Revaqin ohjauskomiteassa ovat mukana muun muassa vesilaitokset, viljelijät ja elintarviketeollisuus. Sääntökomiteassa ovat edustettuna tutkimus, viljelijät sekä jätteenkäsittelylaitokset. Nyt on tärkeää muun muassa kadmiumin ja muiden raskasmetallien vähentäminen sekä hygieenisyys, jäljitettävyys, korkea laatu ja systemaattinen toiminnan parantaminen. Laatujärjestelmässä jokaisen laitoksen tuotteista kartoitetaan 60 eri elementtiä, jotka eivät saa ylittää raja-arvoja. Jokaisen aineen pitoisuusrajaa pienennetään vuosittain.

Kahdeksan viikkoa ennen kierrätyslannoitevalmisteen levittämistä pellolle lannoitetuote kontrolloidaan. Tuotetta pitää myös säilyttää puoli vuotta ennen käyttöä. Revaq-sertifioitua lannoitetta saa myydä vain ammattiviljelykäyttöön.

− Analysointi ei riitä laadun takaamiseksi, vaan lietteen käsittely koko ketjussa on tärkeää, jotta saavutetaan markkinoiden luottamus.

Laatu jo sisällä

Gasumin kehityspäällikkö Eeli Mykkänen sanoo, että Suomessa on tavallaan jo olemassa kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä. Gasum käsittelee 450 000 tonnia jätepohjaisia materiaaleja vuosittain. Lannoitetuotteita on lietemäisiä, kiinteitä, nestemäisiä ja ravinnekonsentraatteja.

− Omavalvonnan lisäksi toimintaa valvoo Evira. Meillä on laitoshyväksyntä, omavalvontasuunnitelma, riskiarviointijärjestelmä, lainsäädäntö, laboratorioanalysoinnit, tuoteselosteet, raportointi sekä Eviran tarkastukset, Mykkänen listaa.

Näiden lisäksi Gasumilla on liuta ISO-sertifikaatteja: toimintajärjestelmään on jo integroitu laatuasiat. Mykkäsen mukaan on tärkeää, ettei tehdä uutta päällekkäistä järjestelmää Suomeen, vaan nykyiset käytännöt saatetaan osaksi uutta mahdollista järjestelmää.

− Yhtenäisellä lannoitteiden sertifioinnilla olisi monia positiivisia puolia, kuten näkyvyys kuluttajille, uskottavat markkinat ja kiertotalouden edistäminen sekä viesti toimijoilta, että halutaan tuottaa laadukkaita kierrätyslannoitteita.