Elintarvikeala avainasemassa biokaasun tuotannossa

Tämä tiedetään Gasum Oy:ssä. Yhtiö saatetaan mieltää tiukasti maakaasuun, mutta se on kasvattanut toimintaansa, tuotevalikoimaansa ja alueellista kattavuuttaan. Tätä nykyä Gasumin kautta saa biokaasua, nesteytettyä maakaasua LNG:tä ja maakaasua sekä biohajoavien jätteiden valtakunnallista käsittelypalvelua ja ravinteita.

Edullista ja kotoista

Kuluttajat ovat kiinnostuneita, miten heidän ruokaansa valmistetaan ja miten ruoka liikkuu: uusiutuvalla energialla vai jollain muulla.

Biokaasun käytöstä ei synny päästöjä. Energiaratkaisuilla on väliä, ja kiertotaloudella on merkitystä asiakkaalle. Biokaasuliiketoiminnan myyntijohtaja Jussi Rinttilä sanoo, että biokaasuun ja kiertotalouteen on helppo siirtyä, jos tähän johtopäätökseen tulee.

Jos on ”putkiasiakas”, eli yritys sijaitsee kaasuputkiverkoston vieressä, se on helppo homma. Jos biokaasua haluaa liikennekäyttöön, asemaverkkoa parhaillaan täydennetään. Ja aina on vaihtoehto, että biokaasukontti toimitetaan yrityksen pihaan.

− Biokaasu on ainoa kotimainen liikennepolttoaine, jolla on joutsenmerkki ja avainlippu-tunnus. Biokaasu on liikenteen biopolttoaineista tehokkain ja edullisin tapa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Kaasua voi käyttää kaikissa autokokoluokissa.

Hävikki ei häviä

Jussi Rinttilä tiivistää, että yrityksen biohajoavien jakeiden käyttäminen biokaasun valmistamiseen on kestävä tapa hyödyntää materiaalisivuvirtoja.

− Elintarviketeollisuus on biokaasutoiminnan keskiössä: hävikki tai sivuvirta muuntuu uusiutuvaksi energiaksi. Näiden yritysten kanssa yhteistyö ja kehittäminen sujuvat.

Suurimpia raaka-aineryhmiä ovat teollisuuslietteet ja biojätteet. Tarvittaessa prosessissa voidaan poistaa pakkaukset, kuten lasipullot tai muovit.

Toisaalta prosessin sivutuotteena syntyvä orgaaninen aines käytetään kierrätyslannoitteena, joten hyödyntäminen on maksimaalista. Orgaanisesti hajoavaa jätettä syntyy Suomessa vuosittain puoli miljoonaa tonnia.

− Fosforin kierrätys on kestävää lannoittamista sen sijaan, että uutta fosforia louhittaisiin maaperästä, Rinttilä huomauttaa.

Biokaasun synty

Mitä biokaasulaitoksessa sitten tapahtuu? Ensin raaka-aine kuljetetaan vaa’an kautta vastaanottosiiloon ja tarvittaessa aineen seasta poistetaan ei-hajoavat pakkaukset. Tämän jälkeen raaka-aine hygienisoidaan pöntöissä panosprosessissa.

Biokaasulaitoksen raaka-aineet voivat sisältää lopputuotteiden hyödyntämiseen liittyviä riskejä, jotka pyritään poistamaan prosessoinnin aikana. Hygieniariskit hallitaan erillisellä hygienisointikäsittelyllä, jossa eliminoidaan tauteja aiheuttavat bakteerit.

− Hygienisointiyksikössä materiaalit lämpökäsitellään alle 12 millimetrin palakoossa, tunnin ajan vähintään 70 asteessa.

Hygienisointiyksikkö voi sijaita joko ennen tai jälkeen biokaasuprosessin. Ennen prosessia yksikkö parantaa samalla biokaasutuotannon laatua. Hygienisoinnin jälkeen aines siirtyy jatkuvatoimiseen biokaasureaktoriin.

− Raaka-aineen viipymä reaktorissa on kahdesta kolmeen viikkoa. Mikrobit valmistavat aineksen hiilestä ja vedystä metaania raaka-kaasuna.

Kaasu puhdistetaan ja mahdollisesti paineistetaan tai nesteytetään ennen loppukäyttöä. Mädätysjäännös on lannoiteraaka-ainetta suoraan tai kuivaamisen kautta.

Biokaasua voidaan syöttää maakaasuverkostoon, sillä kysymys on maakaasusta eli metaanista.

− Meillä on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: tuottaa biojätteestä syntyvä metaani hallitusti biokaasulaitoksessa tai päästää se hallitsemattomasti mätänemisen seurauksena ilmakehään, Rinttilä tiivistää.

Kasvun varaa

Biokaasun markkina on Suomessa tällä hetkellä hieman alle terawattitunti vuodessa, josta Gasumin tuotanto on noin 350 GWh. Tavoitteena Gasumissa on päästä oman tuotannon osalta terawattituntiluokkaan mahdollisimman nopeasti lähivuosina. Biokaasun tuotantopotentiaali on Suomessa noin 17 terawattituntia vuodessa, joka vastaa vesivoiman vuosituotantoa.

Rinttilän mukaan yritysten tietoisuus ympäristöystävällisistä ratkaisuista ja kiertotaloudesta on ihan hyvällä tasolla.

− Vastuullisuusvalinnat eivät ole suoraan kiinni yrityksen koosta. Jokainen yritys tekee ratkaisujaan omassa tahdissaan. Meillä on asiakkaana niin pieniä kuin isojakin yrityksiä.

Jotkut heistä ovat matkan varrella löytäneet toisensa: biokaasua käyttävien yritysten yhteisö pitää yhteyttä toisiinsa.

− Se voi poikia myös uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi Yrjö Wigrenin lihavalmistetehdas valmistaa Kouvolan Lakritsin lakritsilla maustettua meetwurstia.

Tuote on 1917 Juhlameetwursti, sillä Yrjö Wigren Oy täyttää tänä vuonna sata vuotta. Se on valmistettu sataprosenttisesti Limousin härän lihasta, joka on peräisin Muhokselta Viskaalin teurastamolta.

Rinttilä muistuttaa, että Gasum on kokonaan Suomen valtion omistama ja samalla koko Pohjoismaiden suurin ”kaasuekosysteemin” rakentaja. Suomessa sijaitsee seitsemän biokaasulaitosta, Ruotsissa kahdeksan. Lisäksi Gasumilla on enemmistöomistus norjalaisesta Skangas-yhtiöstä.

Miksi biokaasun tuottaminen ja käyttäminen kannattaa?

− Biokaasu on kokonaisratkaisu, jossa tuotannossa syntyvät sivuvirrat ja jätteet voidaan käyttää täysin hyväksi energiana ja ravinteina. Samalla kun tuottaa energiaa ja liikkumista, hiilijalanjälki pienenee. Oikein asiakaskuntaan vietynä biokaasu tuo omille tuotteille lisäarvoa, Rinttilä summaa.