Älykäs ruokatuotannon aikakausi on jo alkanut

Valmistava teollisuus on siirtymässä vauhdilla massatuotannon aikakaudesta älykkään ja ketterän tuotannon ja logistiikan aikaan, jossa koko toiminta järjestetään digitalisaation avulla uusiksi asiakasta ja ympäristöä palvelevalla tavalla. Sama on tapahtumassa elintarviketeollisuudessa (Kuva 1.). Esimerkkejä muutoksista ovat yksilölliset valikoimat, kuluttajalähtöinen liiketoiminta, verkkokauppa, uudet palvelumallit ja uudenlainen, teknologiaa hyödyntävä paikallistuotanto.

Älykkään ruokatuotannon aikakaudella¹ kuluttaja on siirtynyt keskiöön (Kuva 2). Samalla kaupan ja koko tuotantoketjun valtaa on siirtynyt kuluttajalle. Perinteisen arvoketjuajattelun sijasta on parempi puhua ekosysteemistä, jossa kuluttajat voivat olla vuorovaikutteisessa suhteessa sen muihin toimijoihin esimerkiksi erilaisten digitaalisten palveluiden kautta.

Kuluttajan vuorovaikutus ruuan tuottajien kanssa ei ole uusi asia. Maatiloilla kasvaneet suomalaiset ovat nähneet lapsena läheltä, kuinka vanhemmat ovat käyneet aitoa sosiaalista vuoropuhelua tilan asiakkaiden kanssa ja huomioineet tuotannossa heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Kun kustannustehokkuuspaineet veivät voiton, vuorovaikutteisuus kuluttaja-asiakkaiden ja elintarvikeketjun toimijoiden kesken hiipui.

Älykkään ruokatuotannon aikakaudella (elintarviketalous 4.0) vuorovaikutteisuus herää taas eloon, nyt digitalisaation mahdollistamana. Se tarjoaa uuden tavan toteuttaa vuorovaikutteisuus paremmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aiemmin. Massatuotannon sijasta voidaankin puhua massaräätälöinnistä. Se voi tarkoittaa muun muassa yksilöllisiä ruokatuotteita ja palvelua kilpailukykyisin hinnoin sekä hävikin vähenemistä.

Kolme muutospolkua

VTT:n monialainen tutkijaryhmä on tunnistanut yhdessä elintarviketoimialan yritysten edustajien kanssa kolme muutospolkua, jotka edistävät siirtymää kohti älykästä, kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakautta: massatuotannosta yksilöllisiin ratkaisuihin, keskittyneestä ketterään valmistukseen ja jakeluun sekä horisontaalisesta vertikaalisen ruokatuotantoon.

Ensimmäinen muutospolku keskittyy kuluttajakeskeisiin ratkaisuihin, jotka edistävät samalla yksilöllisesti kuluttajan terveyttä ja hyvinvointia sekä helpottavat hänen arkeaan. Toinen muutospolku lähestyy samaa asiaa tuotannon näkökulmasta.

Ensimmäisen polun keskeinen uusi termi on prosumerismi, joka tarkoittaa kuluttajien osallistumista tuotannon suunnitteluun tai toteutukseen tavalla tai toisella. Toisen polun vastaava termi on kyberfyysinen järjestelmä, mikä tarkoittaa digitaalisen ja fyysisen maailman sulautumista yhdeksi kokonaisuudeksi.

Muutospoluissa hyödynnetään vahvasti uutta teknologiaa. Data, data-analyysit, tekoäly, digitaaliset palvelut, verkkoalustat, automaatio, robotiikka, esineiden ja asioiden internet ovat esimerkkejä keskeisistä uusista teknologioista, jotka muokkaavat elintarviketeollisuuden ja kaupan toimintatapoja. Uudet ratkaisut pitää vielä kehittää ja toteuttaa kuluttajakeskeisesti niin, että niillä on kuluttajien aito hyväksyntä.

Kolmas muutospolku etsii vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ravintoa hyödyntämällä uusia teollisen biotekniikan prosesseja. Ruokaa ilman peltoja ja urbaani ruokatuotanto ovat tämän muutospolun keskeisiä iskulauseita.

Kaksi ensimmäistä muutospolkua edustavat jo käynnissä olevaa muutosta, kolmas muutospolku katsoo kauemmas tulevaisuuteen. Esimerkiksi urbaanista ruokatuotannosta on pilottihankkeita jo käynnissä, mutta ainakaan vielä lähivuosina tämä ei tule olemaan valtavirtaa. Muutoksen poluilla voittavat ne, jotka palvelevat parhaiten kuluttajia uudessa digitaalisessa ympäristössä.

¹ Elintarviketalous 4.0 − VTT:n visio älykkään, kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakauteen: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2017/V9.pdf