Vesivastuusitoumus auttaa yrityksiä vesiasioiden hallinnassa

Vesivarojen hyvä hallinta auttaa varmistamaan muun muassa ruokaturvaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Vesivastuullisuus tarkoittaa yritysten sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää vedenkäyttöä, jota kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa yritysten toimipaikoilla ja niiden valuma-alueilla. Vesivastuullinen yritystoiminta tähtää yritysten vesi- ja vesistövaikutusten minimointiin ja kestävän vedenkäytön ja hallinnan kehittämiseen arvoketjuissa.

Maa- ja metsätalous, energiantuotanto ja eri teollisuudenalat ovat suuria vedenkäyttäjiä ja vesistövaikutusten aiheuttajia. Näillä aloilla ja niihin suoraan kytkeytyvillä yrityksillä on erityinen rooli ja vastuu vedenkäytön kestävyyden varmistamisessa.

Suomessa vedenkäyttö ja vesien tila on pääosin kestävällä pohjalla, ja monet yritykset ovat kansainvälisten vastuullisuusvertailujen kärjessä. Monilla yrityksillä on toimipaikkoja ja alihankkijoita myös veden niukkuudesta kärsivillä alueilla. Erityisesti yritysten kansainvälisiin arvoketjuihin pitää kiinnittää enemmän huomiota.

Työkaluja vesivastuullisuuden edistämiseen Vesivastuusitoumuksen ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT, WWF Suomi ja ympäristöministeriö tukeakseen suomalaisten yritysten vesivastuutyötä. Sitoumus perustettiin toukokuussa 2017 osana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta.

Sitoumuksen yleisenä tavoitteena on auttaa yrityksiä tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan, huolehtimaan toimipaikkojensa ja alihankkijoidensa vedenkäytön kestävyydestä ja kehittämään kestävää vedenkäyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on myös parantaa yrityskuvaa ja kilpailukykyä.

Vesivastuusitoumukseen ovat liittyneet mukaan jo useat yritykset ja toimialaliitot, kuten Fazer, Finlayson, UPM, Sinebrychoff, Stora Enso, metsäteollisuus ja MTK. Fazer teki keväällä 2018 ensimmäisenä suomalaisena elintarvikealan yrityksenä vesivastuusitoumuksen. Parhaillaan sitoumusta ovat tekemässä Atria ja Gold&Green Foods. Vesivastuusitoumuksessa yritykset määrittelevät tavoitteet ja toimenpiteet vesivastuullisuuden edistämiseksi.

Yritykset tarvitsevat vesivastuullisuuden edistämiseen työkaluja. Vesiriskien tunnistaminen ja arvoketjujen tutkiminen on tärkeää ja avain riskien hallitsemiseen ja toimenpiteiden parantamiseen. Yritysten arvoketjujen vesivastuullisuuden hallinnan työkalut sisältävät lainsäädäntöä, politiikkaa, sopimuksia, strategiaa, resurssitehokkuutta, viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä. Global Risks Reportin (World Economic Forum 2019) mukaan vesiriskit ovat neljänneksi merkittävin riski maailmanlaajuisesti. Yritysten toiminnassa globaalit vesihaasteet muodostavat esimerkiksi veden laatuongelmia ja maineriskejä.

Tiekartta luo suuntaviivat vesivastuullisuuteen

Yritysten vesivastuullisuuden kehittäminen on nostettu esiin myös äskettäin julkaistussa vesivastuullisuuden tiekartassa sekä Suomen kansainvälisessä vesistrategiassa. Tiekartassa tunnistetaan yritysten lisäksi muiden tärkeiden toimijoiden, kuten tutkimus- ja oppilaitosten, ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen rooli vesivastuullisuuden edistämisessä.

Tavoitetilaan pääseminen edellyttää toimenpiteitä useilta toimijoilta. Yritykset ovat tiekartan toimeenpanossa keskeisessä asemassa. Tavoitteena on, että seuraavan viiden vuoden sisällä 50 suurta tai keskisuurta yritystä on tehnyt omat tilanneanalyysinsa, ja yritysten strategioiden mukaiset toimenpiteet alkavat.

Suomalaisyritysten toimintaa ja sitoutumista vesivastuullisuuteen ja yrityksiä säänteleviä ja tukevia ohjauskeinoja pitää kehittää, jotta vesivastuutiekartan asettama tavoite voitaisiin saavuttaa.

Lisätietoja:

• julkari.luke.fi (Työkalupakki vesivastuullisuuden arvoketjun hallintaan)
• julkaisut.valtioneuvosto.fi (Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – tiekartta 2019−2030)
• mmm.fi/vesivastuusitoumus
• vesi.fi

Maailman vesitilanne huolestuttava

• Yli neljä miljardia ihmistä kärsii vuosittain vakavasta vesipulasta, ja tilanteen odotetaan pahenevan kulutustottumusten muutoksen, väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen myötä (World Water Assessment Report 2019).
• Jopa 80 prosenttia maailman jätevesistä lasketaan puhdistamattomina vesistöihin.
• Vesi-infrastruktuuriin on arvioitu olevan jopa 13,6 miljardin dollarin lisäinvestointitarve ennen vuotta 2030.
• Teollisuus vastaa 19 prosentista ja maatalouden arvoketjut jopa 70 prosentista vedenkäytöstä maailmanlaajuisesti.

Lähteet:
unwater.org
oecd.org
cdp.net