Suolistomikrobien epätasapaino iso tautiriski

Vuosikymmenien uran mikrobien parissa tehnyt MML Annika Mäyrä pitää suun mikrobiston osuutta isona riskitekijänä monissa taudeissa. Nykyisin GutGuide Oy:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana ja toimitusjohtajana työskentelevä Mäyrä muistuttaa, että ientulehdusbakteerit lisäävät muun muassa sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, Alzheimerin taudin ja suolistosairauksien riskiä.

− Suun suojaava mikrobisto on ensimmäinen suojamuuri taudinaiheuttajia vastaan, ja sen lajivalikoima on erilainen kuin suoliston. Suolistomikrobisto on ollut pääasiallinen fokus tutkimuksessa, mutta pidän suun mikrobistoa todella tärkeänä koko kehon hyvinvoinnin kannalta, Mäyrä tähdentää.

Suolistomikrobistolla on todetusti hyvin monenlaisia vaikutuksia suolistosairauksiin ja koko kehon terveyteen. Mikrobiston epätasapaino, dysbioosi, yhdistyy muun muassa yleiseen ärtyneen paksusuolen oireyhtymään (IBS) sekä tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD), keliakiaan ja Crohnin tautiin. Näissä kaikissa on havaittu selvästi epätasapainoinen mikrobisto ja hyödyllisten bakteerien vähäinen osuus.

Myös monissa muissa sairauksissa on todettu mikrobimuutoksia suolistossa. Allergioissa ja atopiassa mikrobisto on köyhtynyt ja hyödylliset lajit alhaisella tasolla. Myös ylipainoisten mikrobisto on epätasapainossa, ja tiettyjä mikrobilajeja, esimerkiksi klostrideja on liikaa ja hyödyllisiä lajeja liian vähän.

Mikrobien tuottamilla yhdisteillä kuten lyhytketjuisilla rasvahapoilla on yhteys kylläisyyden tunteeseen suolisto-aivo-yhteyden kautta. Suolistomikrobistolla on yhteyksiä myös mielialaan; yli 80 prosenttia serotoniinista syntyy suolistossa.

Suun mikrobistoon voi vaikuttaa käyttämällä suun omia suojabakteereita, jotka syrjäyttävät ei-toivottuja bakteerilajeja, kuten Streptococcus salivarius -lajin bakteereita. Suun suojaava mikrobisto voi kadota esimerkiksi antibioottikuurien tai vahvojen suuvesien käytön vuoksi.

Suoliston mikrobiston on todettu vaikuttavan myös ihon kuntoon. Atopian ja psoriasiksen hoidossa on saatu jo hyviä tutkimustuloksia probioottibakteereilla. Ulkoisesti atooppista ihoa voidaan hoitaa esimerkiksi elävillä suojabakteereilla.

− Suolistomikrobistoon voidaan vaikuttaa rikaskuituisella ruokavaliolla sekä probiootti- ja prebioottituotteilla. Yksilöt ovat erilaisia, ja vain kokeilemalla löytyy itselle parhaiten sopivat vaihtoehdot. Siksi yksilökohtainen mikrobiston analyysi auttaa valinnoissa, Mäyrä tarkentaa.

Uusia tutkimustuloksia odotetaan

Mäyrä pitää tärkeänä niitä suolistomikrobiston tutkimuksia, joilla pyritään ratkaisemaan isoja ongelmia, koska jopa 40 prosenttia länsimaiden aikuisista kärsii suolisto-ongelmista. Lisäksi erilaiset dieetit, esimerkiksi vähähiilihydraattinen, keto- ja gluteiiniton dieetti aiheuttavat helposti mikrobiston epätasapainon.

− Huolestuttavaa on myös, että lasten tulehduksellinen suolistosairauden (Inflammatory Bowel Syndrome, IBD) osuus kasvaa. Suoliston mikrobisto on tällöin hyvin epänormaali ja allergikoilla usein köyhtynyt. Suoliston ja aivojen sekä suoliston ja ihon yhteydet ovat erittäin tärkeitä tutkimusalueita, Mäyrä tähdentää.

Hän odottaa parhaillaan tuloksia suun, nielun ja korvien mikrobiston tutkimuksesta, jolla selvitetään lasten korvatulehduksien ehkäisyä suun S. salivarius -bakteereilla. Tätä tutkimusta tehdään Oulun yliopistossa LT Terhi Tapiaisen tutkimusryhmässä. Alustavat tulokset julkaistaan tänä keväänä. Toinen laaja, kliininen jatkotutkimus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Gutguide on mukana myös toisessa isossa tutkimuksessa, jossa selvitetään suolistomikrobiston epätasapainon mahdollista yhteyttä paksusuolen syövän riskiin Lääkärikeskus Aavan kanssa. Tutkimusjulkaisu on parhaillaan työn alla.

− Koronasta olemme nähneet sen, että taudin jälkeen mikrobisto on erittäin huonossa kunnossa vielä jopa puolen vuoden jälkeen taudin sairastamisesta. Tutkimustuloksia on jo julkaistu mikrobiston vaikutuksesta vakavan tautimuodon ehkäisyssä, Mäyrä kertoo.

Suomalaisten perimä ja ruokavalio samanlainen

Mäyrä muistuttaa, että suomalaiset ovat hyvin homogeeninen joukko perimältään, ja ruokavaliokin on hyvin samanlainen. Se on hyvä vertailupohja, kun tutkitaan suomalaisten yksilöiden suolistonäytteitä. Mitä enemmän eri kansalaisuuksia ja eri ruokavalioita on yhdistetty tausta-aineistoon, sen laajempi on vaihtelu myös mikrobilajeissa.

− Lisäksi voidaan seurata yksilökohtaisesti ruokavalion muutosten vaikutusta mikrobistoon. Koska mikrobisto on monimuotoinen, olemme itse päätyneet ryhmittelemään tärkeimmät, vaikuttavat lajit ryhmiksi. Niiden vaihtelusta nähdään kokonaiskuva tilanteesta ja voidaan antaa henkilökohtaisia korjausehdotuksia. Näin tuloksetkin ovat helpommin ymmärrettävissä muillekin kuin mikrobiologeille, Mäyrä kertoo.

Gutguiden terveiden ja normaalipainoisten suomalaisten vertailujoukossa on analysoitu koko mikrobisto ottaen huomioon ruokavalio ja terveystiedot. Noin 450 henkilön vertailujoukkoa kasvatetaan vähitellen eri ikäryhmissä.

− Vertailudatana eri kohderyhmissä − tulehdukselliset suolistosairaudet, ärtyvän suolen oireyhtymä, allergiat, reuma, ylipaino, masennus, lapset ja aikuiset − on yli 2 000 yksilön aineisto. Eri kohderyhmien tulosten perusteella pystymme kehittämään kohdennettuja tuotteita.

Elinympäristö vaikuttaa terveyteen

Myös elinympäristöllä on iso vaikutus ihmisten terveyteen. Ympäristön, kasvien ja maan mikrobeilla tiedetään olevan vaikutuksia allergioiden ehkäisyssä. Maalla kasvaneet lapset ovat vähemmän allergisia kuin kaupunkiympäristössä kasvaneet.

− USA:ssa on ollut pitkään yritys, joka käyttää maan bakteereita tuotteissaan samaan tarkoitukseen. Mikrobisto on kuitenkin erittäin monien lajien seos maassa ja kasveissa, joten stabiilin ja turvallisen, eläviä bakteereita sisältävän tuotteen kehittäminen ja tuotanto on haastavaa. Suomessa meillä on vielä puhdas maaseutu ja tilaa viedä lapset ryömimään ulos, mutta kansainvälisillä markkinoilla on tilausta allergioita ehkäisevillä tuotteilla, Annika Mäyrä summaa.

Arla tarjoaa suolistotestiä kuluttajille

Arla Oy tarjoaa suomalaiskuluttajille mahdollisuuden teettää suolistotestin. Kuluttaja voi tilata Arlan yhteistyökumppanin, saksalaisen bioteknologiayhtiö BIOMESin suolistofloora-analyysin Arla.fi-sivujen kautta.

− Testipaketti sisältää kaiken tarvittavan yksinkertaista näytteenottoa varten: steriilin puuvillapuikon, näyteputken ja palautuskirjekuoren. Nuppineulanpään kokoinen ulostenäyte riittää suolistobakteerien täydelliseen analysointiin. Näyte pyyhkäistään puuvillapuikolla nopeasti ja helposti wc-paperista ja asetetaan näyteastiaan. Näyte lähetetään BIOMESille palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu, innovaatiopäällikkö Kati Janhunen tarkentaa.

Kuluttaja tilaa testin suoraan BIOMESilta ja saa yritykseltä kattavan raportin. Testin lähtöhinta on 139 euroa, mutta Arlan verkkosivuilla olevalla koodilla kuluttaja saa kymmenen prosentin alennuksen.

Testissä käytetään hyväksi bakteerien DNA-analyysia, ja se tunnistaa kaikki tunnetut mikrobit. Suomalaisia tuloksia verrataan BIOMESin yli 20 000 henkilön vertailujoukkoon, jonka tiedot on kerätty Euroopassa. Suomalaisten tiedot täydentävät BIOMESin vertailujoukkoa. Testituloksen saa vain kuluttaja. Arlan tavoitteena on ymmärtää, miten kuluttajat ottavat vastaan tämäntyyppisiä palveluja ja lisätä suomalaisten suolistotietoutta.

Arla Food & Future -kokonaisuus panostaa ruuan tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Se on Arla Suomen uusi tapa nostaa tulevaisuuden kannalta kiinnostavia osa-alueita esille sekä tuoda kuluttajille tuotteista riippumattomia näkökulmia ja ajatuksia ruuasta, hyvinvoinnista ja näiden tulevaisuudesta.

Arlan tuotekehitystiimi Sipoossa kehittää tuotteita sekä suomalaisille kuluttajille että muihin Arla-maihin.

− Esimerkiksi Arla Protein -brändi on alun perin kehitetty Suomessa yhdessä Arlalla työskentelevien ulkomaisten kollegojemme ja yrityskumppaneidemme kanssa. Tällä hetkellä sitä myydään muun muassa Isossa-Britanniassa ja Lähi-idässä. Lisäksi viemme Sipoossa kehitettyjä ja valmistettuja tuotteita Arlan muille markkinoille, ja usein tuotemerkki muokataan kohdemaan markkinaan sopivaksi, Kati Janhunen kertoo.

Arlan oman tutkimustyön lisäksi yrityksellä on laaja yhteistyökumppaniverkosto. Suomessa raaka-ainetutkimusta tehdään muun muassa VTT:n ja rehututkimusta Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Lisätietoja:

arla.fi/food-and-future/hyvinvoiva-mina