Kotimaiset aterialisukkeet lautasella

Kotimaiset aterialisukkeet sopivat vaihtoehdoksi perinteiselle riisille. Riisin tapaan käytettävien, viljaperäisten aterialisukkeiden myynti on kasvussa, ja esimerkiksi kauran myynti on moninkertaistunut.

Kotimaisten aterialisukkeiden myynti ei ole kuitenkaan lähelläkään riisien myyntimääriä. Kotimaisten aterialisukkeiden myynnin osuus riisituoteryhmässä on vain reilun prosentin. Tuoteryhmään sisältyvät muun muassa kaura, ohra, vehnä, speltti, ruis ja pseudoviljaksi luokiteltu kvinoa.

Aterianlisukeohra ja -speltti ovat olleet markkinoilla 20 vuotta. Kotimainen kvinoa on löytynyt kauppojen hyllyiltä lähes kymmenen ja kaura muutaman vuoden ajan. Myös vehnää, ruista ja tattaria käytetään riisin tavoin, mutta niiden kysyntä on hyvin pientä.

Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Tähtituote -kilpailussa (nykyisin Tähtiteko) Myllyn Paras aterialisukeohra on palkittu jo vuonna 2000 ja Birkkalan spelttituoteperhe vuonna 2003. Ruotsissa 2020 lanseerattu Fazerin Havreris (ruokakaura) sai samana vuonna Livsmedel i focus -verkoston myöntämän elintarvikepalkinnon.

Ravitsemuksellisesti kotimaiset aterialisukkeet ovat kuitu- ja proteiinipitoisempia kuin valkoinen tai täysjyväriisi. Tavanomaisten kotimaisten viljojen ympäristövaikutukset tuotekiloa kohden ovat pienempiä kuin riisin, mutta kotimaisten erikoiskasvien, speltin, kvinoan ja tattarin, viljelystä ei ole laajaa tutkimustietoa ympäristövaikutuksista.

Erikoiskasvit monipuolistavat ruokajärjestelmää ja auttavat varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Erikoiskasvien viljelyllä voidaan luoda ekosysteemipalveluita ja joustavuutta erilaisiin sääoloihin ja häiriötilanteisiin.

Kotimaisuus kiinnostaa

Kotimaiset vaihtoehdot kiinnostavat kuluttajia kotimaisuuden, ravitsemuksen ja riisiä pienempien ympäristövaikutusten takia. Kuluttajalle perusedellytys on, että aterialisukkeet ovat ruuan valmistuksessa helppo yhdistää monenlaisiin ruokiin sekä maultaan ja rakenteeltaan mahdollisimman riisin kaltaisia.

Aterialisukkeeksi käytettävän ohran ja kauran laatuvaatimukset viljan vastaanotossa eivät eroa esimerkiksi jauhoihin käytettävän viljan vaatimuksista. Puhdistuksen jälkeen ohran jyvä kuoritaan ja tarvittaessa pilkotaan.

Kaura ja ohra lämpökäsitellään höyryllä, jotta saadaan haluttu rakenne ja kypsytysaika. Esikypsennyksellä ohran keittoaika saadaan vastaamaan riisin keittoaikaa. Kotimainen kvinoa ja speltti hiotaan ennen pakkaamista. Hionnalla poistetaan suurin osa kvinoan pinnalla olevista saponiineista eli saippua-aineista ja lyhennetään speltin kypsennysaikaa.

Riisin tapaan käytettävien kotimaisten ateria-ainesten ja -rouheiden valikoima kasvaa. Kaura ja ohra ovat löytäneet tiensä myös valmisaterioiden lisukkeeksi. Ne antavat enemmän makua ateriaan kuin riisi, ja niiden käytöllä vastataan kuluttajien toiveeseen syödä terveellistä ja lähituotettua ruokaa. Kun riisi korvataan teollisessa prosessissa kauralla tai ohralla, valmistuksessa pitää huomioida raaka-aineen keittoajan huomattava pidentyminen ja gluteenin vaikutukset allergeenien hallintaan.

Juttuun on haastateltu Fazer Myllyn Tuotekehitys- ja tutkimuspäällikkö Markku Mikolaa ja kategoriapäällikkö Annika Ratsulaa, Myllyn Paras Finland Oy:n markkinointijohtaja Johanna Kemppistä, HKScan Finland Oy:n tuotekehittäjä Riikka Saikkosta, SunSpelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipaista ja S-ryhmän päivittäistavarakaupan teollisten elintarvikkeiden myyntipäällikkö Nina Paavilaista.