Ravitsemussitoumus tuo hyvät teot näkyväksi

Ravitsemussitoumus kannustaa ruoka-alan toimijoita parantamaan ruuan ravitsemuslaatua.

Ravitsemussitoumus-toimintamalli on syntynyt Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä alan sidosryhmien yhteistyönä. Malli edistää ravitsemuksellisesti vastuullisia toimintatapoja ja helpottaa kuluttajia valitsemaan ravitsemussuositusten mukaisia elintarvikkeita.

Ravitsemussitoumuksia voi tehdä suolan, tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin vähentämiseksi, kasvisten käytön lisäämiseksi, annoskokojen kohtuullistamiseksi sekä lapsille suunnattujen tuotteiden, tarjottujen aterioiden ja ruokaohjeiden parantamiseksi. Tavoitteellinen ja mitattava toimenpidesitoumus on myös oiva työkalu esimerkiksi yrityksen tai yhteisön oman ravitsemusvastuullisuuden kehittämisessä.

Sitoumusten toteutumista seurataan kansallisella tasolla. Tulokset ovat osa Suomen globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toimeenpanoa. Ravitsemussitoumuksen voi tehdä kansallisen yhteiskuntasitoumuksen verkkosivulla osoitteessa www.sitoumus2050.fi.

Ihmisen ja ympäristön hyvinvointia

Ruoka on keskeisessä asemassa yhteiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Omavarainen elintarviketalous on myös huoltovarmuuden perusta, sillä olosuhdemuutoksissa ruuan alkutuotantoa ei polkaista nopeasti käyntiin. Ruoka vaikuttaa suoraan kansalaisten terveyteen. Lautaselle valittu ruoka on hyvinvoinnin perusta, mutta vaikuttaa myös ympäristön hyvinvointiin ja tulevien sukupolvien valinnanmahdollisuuksiin.

Ruokavalio on kokonaisuus, joka rakentuu yksittäisistä elintarvikkeista. Jokaisen päivittäin käytettävän elintarvikkeen kohdalla valikoima kaupassa on valtavan laaja sekä tuotemerkkien että ravintosisältöjen osalta. Pakkausta katsomalla ravintoarvomerkintä kertoo eron suositeltavan ja vähemmän suositeltavan vaihtoehdon välillä.

Sydänmerkki ja pohjoismainen avaimenreikä -symboli kertovat omassa tuotekategoriassaan paremmasta vaihtoehdosta. Pakkausmerkintöjen tutkiminen edellyttää kuitenkin osaamista ja aktiivisuutta kuluttajilta. Olisi suotavaa, että terveellinen valinta olisi kaikkein helpoin ja yleisimmin tarjolla oleva vaihtoehto. Näin varmistettaisiin laadukas ruoka myös sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty tekemään terveellisiä valintoja, kuten lapset ja osa ikääntyneistä.

Edelläkävijät suunnannäyttäjinä

Yhteiskunta maksaa kalliin hinnan sairauksista, joiden ennaltaehkäisyssä terveellisellä ruualla on iso merkitys. Vältettävissä olevien sairauksien hoidon sijasta verorahoja voisi käyttää moneen muuhun tarkoitukseen. On selvää, että ruoka- ja ravitsemuspolitiikassa pyritään edistämään terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäisemään sairauksia.

Kuluttaja voi valita ruokaostoksensa vain olemassa olevasta tuotevalikoimasta, joten elintarvikealan toimijoilla on iso vastuu. Valikoiman ja tuotekehityksen kautta vaikutetaan tarjontaan. Vastuu terveellisen ravitsemuksen edistämisestä kuuluu kaikille ruokaketjun toimijoille. Tässä työssä ovat apuna kansalliset ravitsemussuositukset ja kansainväliset ravintoprofiili-mallit. On myös ohjaavia veromalleja, ja sokeriveroa on Suomessa kokeiltukin.

Terveyttä edistävän ja ylläpitävän ruokajärjestelmän rakentaminen lienee nopeampaa ja yksinkertaisempaa, jos se perustuu vapaaehtoisuuteen. Osa toimijoista kantaa vastuunsa mallikkaasti: sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa vähennetään ja kasvisten ja hedelmien käyttöä edistetään. Tällaiset edelläkävijät ansaitsevat näkyvyyttä teoilleen ja kannustusta jatkaa työtä.

Monista puroista kasvaa vaikuttava virta

Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta tähdentää, että ravitsemus- ja hyvinvointinäkökohdat ovat erittäin tärkeitä Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksille ja yrityksissä työskennellään teeman ympärillä päivittäin.

− Tuotekehitystä tehdään pitkäjänteisesti. Kuluttajat otetaan yhä useammin mukaan kehityshankkeisiin jo alusta lähtien. Ravitsemuksen trendit ja niistä käytävä keskustelu raamittavat teollisuuden toimintaa, mutta ravitsemussuositukset ovat kuitenkin se kivijalka, jolle tuotekehitys ja teollisuuden ravitsemusviestintä rakentuvat, Tanhuanpää tiivistää.

Hänen mukaansa vuoropuhelu viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa on aktiivista, ja ravitsemussitoumus -toimintamalli on osoitus hyvästä yhteistyöstä. Toimintamalli kannustaa ruoka-alan toimijoita ja sidosryhmiä parantamaan ruokavalion ravitsemuksen laatua ja edistämään vastuullisia toimintatapoja.

− Toimintamalli tarjoaa yrityksille työvälineen kertoa sitoumuksistaan tuotemuotoiluun laajemmassakin mielessä. Mallin toivotaan myös innostavan yrityksiä kilvoittelemaan edelleen kuluttajan hyvinvoinnin edistämiseksi. Mallin tunnetuksi tekeminen ottaa aikansa, koska se on vielä suhteellisen uusi, Tanhuanpää arvioi.

Elintarviketeollisuusliiton hallitus suosittelee jäsenistölleen sitoumusten tekemistä: toimintamalli tarjoaa monia, erilaisia vaihtoehtoja tehdä sitoumuksia yritysten omista lähtökohdista.

− Pienistäkin puroista kasvaa vuolas, vaikuttava virta, Tanhuanpää vakuuttaa.

Myös aikaisemmin tehty työ näkyväksi

Elintarviketeollisuusliiton hyvinvointiryhmän puheenjohtaja, HKScanin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen sanoo, että yhteistyö viranomaisten ja ruokayritysten välillä on Suomessa ollut mutkatonta ja yritykset ovat tehneet vapaaehtoisesti vuosikymmeniä töitä kansanterveyden eteen. Esimerkiksi suolaa ja sokeria on vähennetty, rasvan laatua parannettu, D-vitamiinia lisätty, ja siirrytty jodioituun suolaan.

− Viestiminen näistä teoista on kuitenkin ollut vaikeaa. Jos elintarvike ei täytä ravitsemus- tai terveysväitteen edellyttämiä kriteerejä, ei henkseleitä ravitsemusteoista ole voinut paukutella. Ravitsemussitoumus tuo asiaan ratkaisun tuomalla näkyväksi pienetkin ravitsemusteot, Käkönen kiittää.

Kun iso yritys vähentää suolaa viisi prosenttia suuren volyymin tuotteesta, kasvaa sinänsä pienestä muutoksesta merkittävä. Kun muutos kohdistuu arkiruokailussa usein käytettyyn tuotteeseen, kasvaa terveellisen tuotemuotoilun merkitys entisestään.

− Ravitsemussuositusten mukaan on monta tapaa syödä hyvin, ja ravitsemussitoumukset vinkkaavat hyviä vaihtoehtoja tähän. HKScan haluaa kantaa kortensa kekoon suomalaisten kansanterveyden edistämiseksi. Olemme tähän mennessä tehneet viisi ravitsemussitoumusta. Niistä kaksi liittyy kasvisten lisäämiseen, kaksi suolan vähentämiseen ja yksi pienempiin annoskokoihin, Käkönen kertoo.