Kananmunasta voi tulla Suomelle tärkeä vientituote

Kananmuna on monimuotoisin yksittäinen raaka-aine keittiössä. Sen voi valmistaa sellaisenaan keitettynä, paistettuna ja munakkaissa, mutta kananmunaa tarvitaan myös pastan, täytekakun ja jäätelön valmistuksessa. Nopea vilkaisu reseptitietokantaan listaa tuhansia reseptejä, joissa käytetään kananmunaa.

Kananmuna on myös edullinen raaka-aine. Edullisimmillaan kananmunia myydään suomalaiskaupassa alle 15 sentin kappalehintaan. Kalleimpiakin, luomurehua syövien ja vapaasti liikkuvien kanojen munia, saa 45 sentin kappalehintaan.

Kananmuna on siitä erikoinen ruoka-aine, että se sisältää sekä proteiinia että välttämättömiä aminohappoja ja vitamiineistakin kaikkia paitsi C-vitamiinia¹. Ravitsemuksen lisäksi kananmunaa on käytetty kauan leipomotuotteissa stabiloimassa varsinkin kakkujen ja leivonnaisten rakennetta.

Apuaineena kananmunaa on käytetty niin viinin kuin juustonkin valmistuksessa. Kananmunan valkuaisesta eristetty lysotsyymi on antimikrobinen entsyymi, jota käytetään juustoissa edelleen. Siihen nähden, miten monipuolinen raaka-aine kananmuna on, siitä on kirjoitettu suhteellisen vähän, eikä siitä ole juurikaan kirjoitettu kokonaisia kirjoja niin kuin monesta muusta ruoka-aineesta.

Kananmuna on päässyt pannasta?

Kautta läntisen maailman kananmuna katosi jo kertaalleen ruokasuosituksista, koska pelättiin keltuaisen sisältämää kolesterolia. Keltuaisessa on 1255 mg kolesterolia 100 grammassa ja yhdessä 53 grammaa painavassa kananmunassa noin 80 mg kolesterolia¹.

Vuonna 2015 kananmuna palasi ruokasuosituksiin USA:ssa, kun todistettiin riittävästi, ettei ruuan sisältämä kolesteroli vaikuta suoraan ihmisen veren kolesterolitasoon². Suomessa kehotetaan rajaamaan kananmunien käyttö 3−4 munaan viikossa, koska osalla väestöstä on taipumus korkeaan kolesteroliin, eikä mekanismia sen kohoamiseen tunneta varmuudella³. Käypähoitosuositus rajoittaa keltuaisten määrän kahteen viikossa sellaisilla potilailla, joilla on korkea kolesteroli⁴.

Itä-Suomen yliopiston käynnissä oleva KIHD -tutkimus (The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study) on todennut riskin sairastua 2-tyypin diabetekseen 41 prosenttia pienemmäksi niillä, jotka syövät neljä kananmunaa viikossa verrattuna yhden kananmunan viikossa syöviin⁵.

Runsaankaan syönnin (yksi kananmuna päivässä) ei ole todettu lisäävän sydäninfarktin eikä Alzheimerin taudin riskiä edes riskiryhmillä⁶. Hankkeessa selvitetään ravitsemuksen vaikutusta keski-ikäisillä miehillä, ja siitä on julkaistu jo noin 500 tieteellistä artikkelia. Lisää tuloksia on vielä tulossa aina 2020-luvulle saakka.

Kananmunakeskustelu ei ole kuitenkaan hiljentynyt tyystin. Osassa yhdysvaltalaisia tutkimuksia on kananmunan kolesterolin ja sydän-ja verisuonitautien välillä löydetty korrelaatio. Esimerkiksi lähes 30 000 amerikkalaista koskenut kuuden viime vuosien tieteellisen julkaisun meta-analyysi paljastaa korrelaation keltuaisen kolesterolin ja sydänkuolemien yhteydessä². Vaikka vuoden 2015 ravitsemussuositukset ja samalla kananmunan vapautus rajoituksista perustuvat 350 000 amerikkalaista koskeneisiin tutkimuksiin, keskustelu jatkuu USA:ssa kiihkeänä.

On vaikea päätellä, kuinka merkittäviä ovat yhdysvaltalaistutkimukset esimerkiksi suomalaisille. Vaikutus terveyteen saattaa olla hyvinkin erilainen, jos aamupala koostuu Amerikan keskilännen pekoni-kananamuna-hashbrownin yhdistelmästä tai kananmuna on osa runsaasti vihanneksia ja marjoja sisältävää pohjoismaista ruokavaliota. Kananmunan ja punaisen lihan kolesterolin lisäksi tyydyttyneet rasvahapot vaikuttavat sydänkuolemiin². Kolesterolin lisäksi kananmunan keltuaisesta löytyvät monet hyvät komponentit: ihmiselle välttämättömät aminohapot ja kaikki vitamiinit C-vitamiinia lukuun ottamatta¹.

Japanilainen syö 330 munaa vuodessa

Vuonna 2018 julkaistussa puolen miljoonan kiinalaisen ja yhdeksän vuotta kestäneen tutkimuksen mukaan henkilöillä, jotka ilmoittivat syövänsä kananmunan päivittäin, oli 18 prosenttia pienempi riski kuolla sydänsairauteen ja 28 prosenttia pienempi riski kuolla aivoverenvuotoon. Japanilaisessa, kliinisessä kaksoissokko- ja kontrollinäytetutkimuksessa tutkijat todistivat, että kananmunan valkuaisen proteiinit vähensivät 12 viikon aikana selvästi vyötärölle kertynyttä rasvaa verrattuna kontrolliryhmään ja heraproteiinia syöneeseen ryhmään⁷.

Japani on suurimpia kananmunan kuluttajia. Niitä menee noin 330 kanamunaa henkilöä kohden vuodessa⁸. Suomessa kulutus on alle EU:n keskiarvon, hiukan yli 12 kg eli noin 210 kanamunaa vuodessa, mutta määrä on ollut loivassa kasvussa¹⁰.

Keitetyt kananmunan valkuaiset ovat jokaisen fitness-mallin ja kehonrakentajan perusruokaa, koska valkuaisessa ei ole rasvaa (eikä siten kolesteroliakaan) ja hiilihydraattejakin hyvin vähän. Toisaalta suurin osa aminohapoista ja vitamiineista on rasvaa sisältävässä keltuaisessa, joka on myös hinnaltaan selvästi valkuaista arvokkaampi fraktio. Valkuaista saa jo nyt suomalaisesta kaupasta myös tölkissä. Ehkä muutkin tölkkimunat saapuvat myös kotikeittiöihin, leipomoissa ja ammattikeittiöissä ne ovat jo yleistyneet.

Suomalaiset kananmunat ovat puhtaita

Kaikki suomalaiset kananmunat ovat vapaita eläintaudeista, salmonellasta ja antibiooteista. Mitä kauemmaksi mennään etelään tai varsinkin Aasiaan, sitä runsaampaa ja jokapäiväisempää antibioottien käyttö on. Antibiootteja syötetään kanoille usein varmuuden vuoksi. Kanojen stressaantuessa ne sairastuvat ja nokkivat toisiaan. Siksi monissa maissa myös kanojen nokat typistetään.

Suomalaisilla eläintiloilla on lähdetty siitä, etteivät kanat stressaannu, nokkia ei typistetä eikä antibiootteja käytetä. Eläinten hyvinvointi otetaan suomalaisilla tiloilla hyvin vakavasti. On ilahduttavaa, että avoimuus, kuten yleisön mahdollisuus vierailla tiloilla, on lisääntynyt Suomessa.

Kananmuna on edullinen terveysruoka, josta voi hyvinkin tulla Suomelle tärkeä vientituote tulevaisuudessa. Maailman puhtain ilma, vesi ja niukka kasvinsuojeluaineiden käyttö ovat hyvä perusta, mutta osaava tuottaja ja tilan johtaminen on kaikkein tärkein voimavara myös kanalanpidossa.

Maailman puhtaimmille kananmunille on varmasti kasvava kysyntä tulevaisuudessa, jos suomalaiset osaavat samalla viestiä sen vahvuuksista. Suuret kanamunan viejämaat, kuten USA, tukevat kanamunien mittavaa markkinointia tärkeimmillä markkinoilla Japanissa, Etelä-Koreassa ja Meksikossa¹¹. Myyntiargumenttina on puhtaus eläintaudeista. Ehkä suomalaisten pitäisi viestiä rohkeasti ja yksiselitteisesti, esimerkiksi näin: ”Suomalaisen kananmunan voi syödä raakana, muista en olisi niin varma”.

Viitteet:

¹ Roe, M. ym. 2013. Nutrient analysis of eggs. Analytical report (revised version). Department of Health of UK website. www.dh.gov.uk/publications

² Goodman, B. 2019. Are the eggs cholesterol enemy again? Webmd health news 15.3.2019. www.webmd.com/cholesterol-management/news/20190315/are-eggs-the-cholesterol-enemy-again?

³ Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2018. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 5. korjattu painos. PDF verkkojulkaisu. 57s.

⁴ Schawab, U. 2017. Keskeiset tekijät ruokavalion kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi. www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus

⁵ The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) Study www.uef.fi/web/nutritionepidemiologists/kuopio-ischaemic-heart-disease-risk-factor-study-kihd-1984-

⁶ Virtanen, J. 2017. Uutta tietoa kananmunien ja terveyden välisestä yhteydestä kuopiolaistutkimuksista. www.pronutrionist.net 9.1.2017.

⁷ Qin ym. 2017. Associations of egg consumption with cardiovascular disease in a cohort study of 0.5 million Chinese adults. Heart 104:21.

⁸ Matsuoka ym. 2017. Lactic-fermented egg white improves visceral fat obesity in Japanese subjects-double-blind, placebo-controlled study. Lipids in Health and Disease 16:237.

⁹ Bertechini, AG. 2016. Economical and cultural aspects of the table eggs as an edible commodity. Kirjassa: Egg Innovations and Strategies for Improvements, Ed. Hester, P. 646s.

¹⁰ www.hyvaasuomesta.fi/suomalainen-ruoka/suomalainen-ruokaketju/kananmuna

¹¹ USA Poultry and export council. 2019. www.usapeec.org

Terveyspommi vai ei?

Northwesternin yliopiston kuuden tutkimuksen yhteenveto (19.3.2019) on nostattanut pienoisen myrskyn toteamalla, että kiistatta kananmunan syönti lisää riskiä sydäntauteihin. Vasta pari vuotta lehdet ovat kautta maailman päästäneet kananmunan pannasta ja todenneet, että ilman kolesterolipelkoa kananmuna on varsinainen terveyspommi.

Nyt maaliskuussa JAMA -lehdessä julkaistu yhdysvaltalaistutkimus (Zhong et al., Associations of Dietary Cholesterol or Egg Consumption With Incident Cardiovascular Disease and Mortality) sanoo sydäntautien lisääntyvän, mitä enemmän kananmunia syö. Miksi eri tutkimuksissa ja eri maissa tehdyissä tutkimuksissa päätelmät voivat olla hyvinkin erilaisia?

Korealaisella ETBS-radioasemalla haastateltiin 27.3.2019 Northwestern -tutkimuksen päätutkijaa Mr. Zhongia. Hän puolusti tiukasti omaa tutkimustaan. Huolellisesti (29 500 potilasta, 17,5 vuotta) tehty tutkimus varmastikin kaikin puolin, totesi toimittaja Alex Jensen. Hän kuitenkin haastoi tutkijaa siitä, miksi puolen miljoonan ihmisen kiinalaistutkimus päätyi viime vuonna päinvastaiseen tulokseen.

Tutkija Zhong sanoi, että kiinalaistutkimuksessa ei käytetty standardimenetelmää, kun kysyttiin ihmisten ruokavaliota. Itseasiassa kaikissa populaatiotutkimuksissa on samanlainen haaste: Koehenkilöiltä kysytään kerran kuukaudessa tai kerran vuodessa, mitä he syövät päivittäin. Paras olisi tietysti punnita kaikki ruoka, mutta se on vaikeaa.

Suorassa lähetyksessä Zhongilta kysyttiin myös, onko järkevää syödä 12 kananmunanvalkuaista päivässä. Siihen hän ei osannut vastata tämän tutkimuksen perusteella. Amerikkalaiset laskevat yhdessä “large” kananmunassa olevan 186 mg kolesterolia. Kolesterolin määrä riippuu toki ainakin keltuaisen koosta.

Yhdysvalloissa syödään vuodessa noin 280 kanamunaa per ihminen. Tämä on selvästi enemmän kuin Suomessa (210), mutta vähemmän kuin Japanissa 330. Väestön ruokavalio on varmasti hyvin erilainen näissä kolmessa maassa, ja niin on kananmunan laatukin. Japanilaiset panostavat paljon kananmunien laatuun, koska he syövät ne usein raakoina riisin seassa. Suomessa laatuun on panostettu siirtymällä häkkimunista vapaan kanan muniin, eikä Suomessa ole salmonellaa kanoissa.

Olisi mielenkiintoista verrata Suomen, Japanin ja USA:n kananmunatutkimuksia. Onkohan sittenkin jollakin muulla ruoka-aineella tai kananmuna laadulla vaikutusta siihen, miten kolesteroli imeytyy. Tai vaikuttaako koehenkilön lihavuus tai muu terveydentila kolesterolitasoon?

Sydäntautikuolleisuus oli Suomessa maailmanennätysluokkaa, mutta viime vuosikymmeninä ruokavalion muutoksilla ollaan saatu ihmeitä aikaan. Itä-Suomen KHID -seurantatutkimus tuottaa varmasti lähivuosina paljon uutta tietoa myös kananmunan terveellisyydestä.

Northwestern yliopiston tutkimusryhmän edustaja professori Norrina Allen on hänkin jo joissakin haastatteluissa lieventänyt kantaansa ja todennut, että lisätutkimuksia tarvitaan. Tavalliselle kananmunan syöjälle mikään ei ole selkeää, mutta nykytiedon valossa suomalaisen terveydelle on hyväksi syödä kohtuudella kananmunia. Jos hakee erityisesti proteiinia ravintoonsa, kananmunan valkuainen on erityisen hyvä valinta.

Ari Virtanen