Rasvainen kala parantaa lipidiaineenvaihduntaa 

Kalan sisältämien pitkäketjuisten omega-3-sarjan rasvahappojen vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskiin on tutkittu paljon, mutta kaikkia vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta tarkkaan. Camelinaöljy taas sisältää kasviperäistä omega-3-sarjan rasvahappoa, alfalinoleenihappoa, jonka vaikutuksia on tutkittu vähemmän kuin pitkäketjuisten omega-3-sarjan rasvahappojen.  

Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön tutkimuksessa on mitattu monipuolisesti, miten rasvainen ja vähärasvainen kala vaikuttavat lipidiaineenvaihduntaan. Samassa tutkimuksessa oli myös ryhmä, joka käytti camelinaöljyä runsaana alfalinoleenihapon lähteenä. Tämä asetelma mahdollisti rasvapitoisuudeltaan erilaisten kalojen vertailun sekä omega-3-sarjan pitkäketjuisten eikosapentaeeni- ja dokosaheksaeenihappojen että lyhytketjuisen alfalinoleenihapon vertailun. 

Alfakala-tutkimus oli satunnaistettu, kliininen koe, johon osallistui 79 miestä ja naista, joilla oli heikentynyt sokeriaineenvaihdunta¹. Tutkittavat jaettiin 12 viikon ajaksi satunnaisesti neljään ryhmään: camelinaöljy, rasvainen kala, vähärasvainen kala ja vertailuryhmä.  

Camelinaöljyryhmään kuuluvat tutkittavat käyttivät öljyä 30 millilitraa vuorokaudessa. Molemmissa kalaryhmissä tutkittavat söivät neljä kala-ateriaa viikossa. Rasvaisen kalan ryhmässä käytettiin esimerkiksi lohta tai kirjolohta ja vähärasvaisen kalan ryhmässä ahventa, haukea tai seitiä. Vertailuryhmässä rajoitettiin kalan käyttöä ja alfalinoleenihapon saantia. 

Kokonaislipidit, lipidipartikkelit ja rasvahappojohdannaiset 

Tutkimusruokavalioita noudatettiin tuotteiden käyttöpäiväkirjojen perusteella hyvin. Myös tutkittavilta mitatun seerumin lipidien rasvahappokoostumuksen muutokset tukivat tätä. Tutkimuksen tulokset on tiivistetty oheiseen taulukkoon.  

Perinteiset lipidimittaukset osoittivat, että camelinaöljyryhmässä tutkittavien kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet pienenivät¹. Rasvaista kalaa nauttineessa ryhmässä HDL-kolesterolipitoisuus suureni.  

Lisäksi NMR-spektrometrimittauksilla nähtiin, että rasvaista kalaa nauttineessa ryhmässä HDL-partikkelit olivat suurempia ja niissä oli enemmän lipidejä kuin verrokkiryhmällä². Nämä muutokset ovat edullisia sydänterveyden kannalta. 

Ruokavalioiden vaikutusta LDL-partikkelien koostumukseen tutkittiin myös yksityiskohtaisella rasva-analyysilla, lipidomiikalla. Tässä analyysissa havaittiin, että camelinaöljyryhmässä LDL:n kolesteryyliestereissä tyydyttyneet ja kertatyydyttymättömät rasvahapot vähenivät ja alfalinoleenihappo lisääntyi.  

Rasvaisen kalan ryhmässä pitkäketjuiset n-3-rasvahapot lisääntyivät LDL:n fosfatidyylikoliinissa. Muutokset kuvastavat, että ruokavalion rasvahappojen muutokset heijastuvat myös LDL:n sisältämiin rasvahappoihin. Rasvahapoista muodostetaan myös useita välittäjäaineita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi tulehdukseen, verenpaineeseen ja verihiutaleiden kokkaroitumiseen. Rasvaista kalaa nauttineessa ryhmässä ja camelinaöljyryhmässä lisääntyivät mahdollisesti tulehdusta lieventävät välittäjäaineet³.  

Solukalvoihin lisää juoksevuutta  

Lipofiilinen indeksi on kehitetty kuvaamaan solukalvojen juoksevuutta, joka voi vaikuttaa solujen ja niihin sitoutuneiden proteiinien toimintaan. Solukalvoissa olevien rasvahappojen hiiliketjun pituus ja tyydyttyneisyys vaikuttavat solukalvojen juoksevuuteen. Pienempi lipofiilinen indeksi kuvastaa suurempaa solukalvojen juoksevuutta ja se on liitetty parempaan sydän- ja verisuoniterveyteen. 

Tutkimuksessa lipofiilinen indeksi laskettiin punasolukalvojen rasvahappojen osuuksista⁴. Rasvaisen kalan ryhmässä lipofiilinen indeksi pieneni. Pienempi lipofiilinen indeksi oli yhteydessä suurempaan HDL-partikkelin kokoon ja suurempaan isojen HDL-partikkelien pitoisuuteen, mitkä ovat hyödyllisiä muutoksia sydän- ja verisuoniterveydelle. Vähärasvaisen kalan tai camelinaöljyn käytöllä ei havaittu vaikutuksia solukalvojen juoksevuuteen.  

Vähärasvaisella kalalla ei havaittu vaikutuksia näihin lipidiaineenvaihduntaan liittyviin mittareihin. Vähärasvaisella kalalla voi kuitenkin olla muita hyödyllisiä vaikutuksia. Esimerkiksi sydänpotilailla tehdyssä tutkimuksessamme vähärasvaisen kalan käyttö alensi verenpainetta. 

Aiemmassa kliinisessä kokeessamme sydäntautipotilaat oli satunnaistettu ryhmiin, joissa käytettiin rasvaista kalaa, vähärasvaista kalaa tai vain vähän kalaa sisältävää vertailuruokavaliota. Myös siinä havaittiin samankaltaisia muutoksia seerumin HDL-pitoisuudessa, HDL-partikkelien koossa ja koostumuksessa sekä lipofiilisessä indeksissä. 

Viitteet: 

1. Schwab U ym. 2018. Camelina Sativa Oil, but not Fatty Fish or Lean Fish, Improves Serum Lipid Profile in Subjects with Impaired Glucose Metabolism—A Randomized Controlled Trial. Mol. Nutr. Food Res. 1700503. doi: 10.1002/mnfr.201700503. 

2. Manninen S ym. 2018. Intake of fish alters the size and composition of HDL particles and camelina sativa oil decreases IDL particle concentration in subjects with impaired glucose metabolism. Mol Nutr Food Res. doi: 10.1002/mnfr.201701042. 

3. Meuronen T ym. 2020. Intake of Camelina Sativa Oil and Fatty Fish Alter Plasma Lipid Mediator Profile in Subjects with Impaired Glucose Metabolism – A Randomized Controlled Trial. Prostaglandings Leukotrienoids Essent Fatty acids 159:102143. doi: 10.1016/j.plefa.2020.102143. 

4.Lyytinen A ym. 2023. Fatty fish consumption reduces lipophilic index in erythrocyte membranes and serum phospholipids. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 33(7):1453-1460. doi: 10.1016/j.numecd.2023.04.011.