Vahva brändi vauhdittaa alkoholivientiä

Foodwestin toimitusjohtaja, aikaisemmin Elintarviketeollisuusliitossa toimialapäällikkönä työskennellyt Karri Kunnas kiteyttää Suomalaisten brändialkoholijuomien vienti ja Suomi-maabrändi –opinnäytetyössään suomalaisten alkoholiyritysten viennin menestystekijät.

− On onnistuttava tuotebrändin rakentamisessa, verkostoiduttava kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa sekä panostettava vientiin pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti. Yleinen Suomi-maabrändin rakentaminen auttaa suomalaisia alkoholiyrityksiä, mutta jatkossa brändiä on rakennettava ja räätälöitävä yhä enemmänalkoholijuomien suuntaan, samoin kuin Food from Finland -vientiohjelman palveluja, Kunnas täsmentää.

Hänen tutkimuksensa kohderyhmänä olivat Elintarviketeollisuusliiton alkoholijuomateollisuusyhdistyksen jäsenyritykset: Altia, Pernod Ricard Finland, Lignell&Piispanen ja Parmia.

Vahva maabrändi on auttanut alkoholialan yrityksiä viennissä, mutta vientiohjelman pitää seurata alkoholialan yritysten vientikehitystä, jotta ohjelma on tehokas ja tukee yritysten vientiponnisteluja myös tulevaisuudessa. Kunnaksen tutkimuksen mukaan yksi keskeinen toimenpide voisi olla yleinen markkinatuki yritykselle siinä vaiheessa, kun vienti on avautunut kohdemaassa. Myös digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla.

Hyvä tuote ja tarina

Karri Kunnaksen mukaan suomalaiset ovat edelleen liikaa insinöörikansaa.

− Meillä on paljon hyvää, mutta muidenkin pitää tietää se. Tuote pitää olla kunnossa ja kiinnostava, mutta alkoholi myydään tarinalla. Meillä on Lappi, lunta ja kylmää, ne pitää vain nostaa esille. Mystiikka vetoaa, ja sitä meillä riittää, Kunnas vakuuttaa.

Hän muistuttaa, että viennissä ei ole pikavoittoja, vaan se vaatii kärsivällisyyttä. Kunnas hyödyntäisi nykyistä enemmän ulkomailla asuvien suomalaisten tietoja ja taitoja kansainvälisessä markkinoinnissa.

− Kilpailu on todella kovaa kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisilla alkoholiyrityksillä pitää olla kunnossa tuote, strategia ja yhteistyökumppanit, ja siihen menee euroja. Usko ei saa horjua, vaikka kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, Kunnas summaa.

Hänen mukaansa yksikään suomalaisyritys ei ole niin suuri, että saisi viennin toimimaan täysin yksin, vaan vientimarkkinoilla tarvitaan yhteistyötä. Käytännössä alkoholiyritykset ovat onnistuneet vientiponnisteluissaan monilla keinoilla. Joku on tehnyt tiivistä yhteistyötä kansainvälisten baariammattilaisten kanssa selvittämällä tarpeita ja toiveita eri maissa.

− Aina sama tuote eimene yks yhteen viennissä ja kotimaassa. Esimerkiksi pakkauksissa ja makuyhdistelmissä voi olla erilaisia vaatimuksia eri maissa, Kunnas huomauttaa.

Maabrändi auttaa

Kunnaksen mielestä kaikessa elintarvikeviennissä pitää hyödyntää Suomen vahvuuksia, kuten puhtautta ja antibiootti- ja salmonellavapautta.

− Lähtökohdat ovat hyvät koko elintarvikealalla, kunhan muistaa, että vienti vaatii sitkeää tuotebrändäystä ja hyvää tarinaa tuotteen takana. Yritykset voisivat ottaa mallia viennissä onnistuneiden rohkeudesta ja ammentaa tietoja heidän onnistumisistaan, Kunnas toivoo.

Hän listaa suomalaisten elintarvikkeiden viennin top 3 -listalle marja- ja kauratuotteet, alkoholijuomat jauudet hyvinvointiin keskittyvät terveystuoteinnovaatiot: Suomen elintarvikeviennin vahvuus on lisäarvotuotteissa.

Vientirahoitusta 25 vuodeksi?

Elintarvikealalla ei ole koskaan aikaisemmin tehty vientitoimenpiteitä niin mittavalla panostuksella kuin Food from Finland -ohjelmassa. Kunnas patistaa varmistamaan sen rahoituksen jatkossakin.

− Vienti ei ole sadan metrin pikajuoksu, vaan pikemminkin maraton. Suomen pitää lisätä panostuksia, kun elintarvikevientiä saadaan alulle. Tarvitaan jopa 25 vuoden sitoutuminen viennin edistämiseen, sillä vienti sataa kaikkien laariin. Viennin kasvu on kansantaloudellisesti niin tärkeä asia, että se vaatii jatkuvaa rahoitusta ja eri alojen hyvää yhteystyötä, hän painottaa.

Lähde:

Kunnas K. 2017. Suomalaisten brändialkoholijuomien vienti ja Suomi-maabrändi. Turun kauppakorkeakoulu