Pääomasijoittajat ovat kiinnostuneita elintarvikealan innovaatioista

Kansainvälisille markkinoille tähtäävien elintarvikealan startup-yritysten mahdollisuus löytää pääomarahoitusta on parantunut, sillä tarjonta on moninkertaistunut vuosikymmenessä. Suomalaiset startup-yritykset saivat vuonna 2020 kotimaisilta ja ulkomaisilta pääomasijoittajilta sijoituksia lähes miljardi euroa.

– Tämäkin ennätys rikotaan kirkkaasti vuonna 2021, sanoo Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.

Koko viime vuoden lukuja ei vielä ole, mutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla pelkästään venture capital -sijoittajien eli listaamattomien kasvuyritysten rahoittajien sijoitukset olivat 560 miljoonaa euroa.

Viime vuosien pääomasijoituksista löytyy Pääomasijoittajat ry:n alustavan listauksen mukaan reilut kymmenen elintarvikealan yritystä, eli kyseessä on vasta kasvava ala.

Alan yrityksiin on sijoittanut muun muassa Suomen suurin venture capital -rahasto Lifeline Ventures. Merkittäväksi sijoittajaksi on noussut keväällä 2020 perustettu Pohjoismaiden ensimmäinen ruokateknologiaan keskittyvä teemarahasto Nordic FoodTech VC.

Tavoitteena muuttaa ruokatuotantoa

Maailman kasvava väestö tarvitsee tehokkaampaa ruokatuotantoa, ihmiset terveellistä ruokaa. Pohjoismaissa tehdään hyvää tutkimusta ja tuotekehitystä, ja kiinnostus startup-sijoittamiseen kasvaa, mutta ei ole ruokateknologiaan sijoittavaa rahastoa, jonka tuella ideat ja rahoitus saataisiin yhteen, pohtivat Nordic FoodTech VC:n perustajat.

Varhaisen vaiheen ruokateknologiayrityksiin sijoittava rahasto etsii innovaatioita, jotka tarjoavat ratkaisuja maailmanlaajuisiin ruokatuotannon ongelmiin.

– Meitä kiinnostavat teknologiat, jotka muuttavat ruokasysteemiä resurssitehokkaammaksi, uudenlaiset ainekset, joita ei ole käytetty ruuantuotannossa sekä hyvinvointia edistävät asiat ja teknologiat, esimerkiksi kuitu, sanoo Mika Kukkurainen, yksi Nordic FoodTech VC:n perustajista.

Kasvipohjaisessa ruokavaliossa on nähty vasta pieni muutos. Markkinoille on saatu vasta ensimmäisen sukupolven tuotteita. Rahasto on sijoittanut esimerkiksi ruotsalaiseen Melt&Marbleen, joka tekee ominaisuuksiltaan eläinrasvaa muistuttavaa rasvaa kasvipohjaisissa tuotteissa käytettäväksi. Se voi korvata ekologisesti ja ravitsemuksellisesti huonoa palmuöljyä ja kookosrasvaa.

– Usein uudet sijoituskohteet löytyvät niistä aihealueista, jotka ovat maailman suurimpia ongelmia. Siksi elintarvikealan ympäristöä vähemmän kuormittavat ratkaisut ovat erittäin kiinnostavia, sanoo myös Pia Santavirta. Maailman megatrendejä ovat esimerkiksi ympäristö, väestön kasvu, väestön ikääntyminen ja terveys.

Mukaan jo varhaisessa vaiheessa

Nordic FoodTech VC -rahaston tavoite on kasvattaa sijoitusten määrä reiluun kahteenkymmeneen yritykseen. Kohteita kartoittaessaan sijoittajat ovat keskustelleet yli 500 tiimin ja yrityksen kanssa.

– Kannustamme ottamaan yhteyttä meihin mahdollisimman varhain, vaikka yritystä ei vielä virallisesti olisi olemassa, sanoo Mika Kukkurainen.

Pääoma antaa tiimille mahdollisuuden keskittyä kehitystyöhön. Sijoittaja kantaa taloudellisen riskin ja tuo yrityksen käyttöön osaamista ja verkostonsa. Rahasto on kohdeyrityksissään vähemmistöomistajana.

– Meille on tärkeää, että yrittäjillä on enemmistöomistus yrityksessään. Autamme muun muassa hallitusrooleissa. Emme ”osta” yrityksiä, vaan olemme yrittäjien kumppaneita, kertoo Kukkurainen.

Alkuvaiheen pääomasijoitukset startup-yrityksiin ovat Pia Santavirran mukaan keskimäärin 300 000 euroa. Kun kasvetaan kohti kansainvälisiä markkinoita, suomalaisen venture capital -sijoittajan keskimääräinen sijoitus on reilut neljä miljoonaa euroa. Siinä vaiheessa, kun lähdetään kansainvälisille markkinoille, sijoituskierrokset kasvavat kymmeniin miljooniin euroihin.

Santavirta painottaa, että yritysidealla pitää olla potentiaalia kansainväliseen kasvuun, jotta se kiinnostaa pääomasijoittajia. Kotimaan markkinoilla muita rahoituskanavia ovat pankkirahoitus tai joukkorahoitus. Jälkimmäinen on hyvä vaihtoehto, kun haetaan pääomaa esimerkiksi kuluttajille suunnatun tuotteen tuotannon pystyttämiseen ja markkinointiin Suomessa. Alkuun voi päästä myös enkelisijoittajien sijoituksin.

Spin-offeja vakiintuneilta toimijoilta

Mika Kukkuraisen ja Pia Santavirran mukaan kiinnostavaa uutta liiketoimintaa syntyy myös vakiintuneissa elintarvikeyrityksissä. Jos innovaatiot eivät istu yrityksen omaan liiketoimintaan, ne voi irrottaa spin-off-yrityksiksi.

Perinteiset suuret elintarvikeyritykset seuraavat myös sijoittajina toimialan trendejä.

– Hyvä esimerkki suurista suomalaisista taloista on Paulig, joka on sijoittanut erilaisiin alkaviin liiketoimintoihin, Santavirta sanoo.

Pääomasijoittajista Verso Capital sijoittaa nimenomaan suurten yritysten spin-offeihin. Alan yrityksiä on sijoittajina myös Nordic FoodTech VC -rahastossa.

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja.