Ennuste: Talouskasvu tukee ruokasektoria, mutta kustannusten nousu ja kasaantuvat riskit himmentävät näkymiä

Suomen talouskasvu tukee ruokasektorin kehitystä lähivuosina, mutta samalla lukuisat geopoliittiset ja sääriskit varjostavat odotuksia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Energian ja lannoitteiden kallistuminen lisää kustannuksia koko ketjussa, minkä seurauksena ruuan hinnannousu alkaa voimistua ensi vuonna.

– Maa- ja elintarviketalouden näkymät ovat kaksijakoiset. Suomen talouskasvu ja vienti tukevat kysyntää. Vaikka ostovoima kasvaa, osa kotitalouksista on yhä varovaisia kulutuspäätöksissään. Geopoliittiset jännitteet sekä energian ja raaka-aineiden hintavaihtelut lisäävät riskejä koko ruokaketjussa, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Jännitteiden vaikutukset näkyvät selvästi kansainvälisillä viljamarkkinoilla. Vaikka viljaa tuotetaan maailmassa riittävästi, sen saatavuus voi silti vaarantua.

Erityisesti tuontiriippuvaisten maiden viljan saanti on aiempaa epävarmemmalla pohjalla, kun Venäjän ja Ukrainan keskeisimmät vientisatamat ovat poissa käytöstä. Samaan aikaan El Niño -sääilmiö lisää epävarmuutta maailmalla satojen määrästä ja laadusta.

Energian ja lannoitteiden hinnat kohoavat

Maatalouden tuotantopanosten hinnat nousevat tänä vuonna kokonaisuudessaan keskimäärin 5 prosenttia, ja nousu jatkuu ensi vuonna. Tämä rasittaa maatilojen jo valmiiksi vaikeaa taloutta, koska markkinatuotot eivät nouse samaa tahtia.

Hormuzinsalmen konflikti nostaa erityisesti maakaasun, öljyn sekä lannoitteiden hintoja. Lannoitteiden hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 20 prosenttia ja energian hinnat 24 prosenttia. Rehujen hinnat sen sijaan laskevat tänä vuonna noin 5 prosenttia hyvän tarjontatilanteen ansiosta.

Ruoan hinnannousu voimistuu ensi vuonna

Energian ja lannoitteiden kallistuminen välittyy ruoan hintaan viiveellä ja selvemmin ensi vuonna. Samalla sää- ja satohäiriöt voivat lisätä hintapaineita erityisesti tuontiraaka-aineissa ja tuontituotteissa. Toisaalta hinnannousua hillitsevät lähikuukausina muun muassa maltillinen kotimainen kysynnän kehitys ja joidenkin tuontiraaka-aineiden, kuten raakakahvin ja kaakaon, maailmanmarkkinahintojen rauhoittuminen aiemmista hintahuipuista.

Ruoan hinnan ennakoidaan nousevan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Hinnannousu ei tällä hetkellä ole laaja-alaista, vaan se on keskittynyt tiettyihin tuoteryhmiin.

Tänä vuonna ruoan hintaa on nostanut erityisesti naudanlihan kallistuminen ja keväästä lähtien virvoitusjuomaveron korotus. Ensi vuonna El Niñon vaikutukset voivat näkyä erityisesti sääherkkien tuotteiden, kuten kahvin, kaakaon, riisin, soijan ja palmuöljyn maailmanmarkkinahinnoissa.

Siipikarjanlihan tuotanto ohittamassa sianlihan

Lihantuotannossa rakenteellinen muutos jatkuu. Siipikarjanlihan tuotanto kasvaa yhä, kun tuotantokapasiteetti laajenee ja tuotanto tehostuu. Nykyisellä kehityksellä siipikarjanlihan tuotanto on ohittamassa sianlihan tuotannon ennustekauden aikana.

– Naudanlihan tuottajahinnan nousupaine on tänä vuonna hellittänyt. Esimerkiksi Suomen ja EU:n välinen ero tuottajahinnoissa on kurottu umpeen, ja kun kulutus vähenee tuotantoa nopeammin, markkina on siirtynyt lähemmäs tasapainoa, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Elintarvikeviennin kasvu hidasta

Elintarvikeviennin arvo kasvaa tänä vuonna noin 4 prosenttia. Elintarvikkeiden vientihinnat ovat olleet vuoden takaista alempana, mikä osaltaan vaimentaa viennin arvon kehitystä. Samanaikaisesti tuonnin arvo kasvaa vientiä nopeammin, minkä takia elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä säilyy suurena. Viennin kehityksessä korostuvat edelleen yksittäiset tuoteryhmät ja markkinat, sillä viennin rakenne on suhteellisen kapea.

Maitotuotteet säilyvät suurimpana elintarvikeviennin tuoteryhmänä, mutta maitotuotteiden viennin arvo laskee tänä vuonna vientihintojen laskun vuoksi. Ensi vuonna maitotuotteiden viennin arvon ennakoidaan kääntyvän jälleen kasvuun.

Lihasektorilla afrikkalainen sikarutto rajoittaa sianlihan vientiä. Vaikutus koko elintarvikevientiin jää suhteellisen pieneksi nykyisessä tauti- ja rajoitustilanteessa, mutta vientimarkkinoiden palautuminen vie aikaa.

Maatalouden markkinatuotot eivät vastaa kustannusten nousuun

Maatalouden sektorikohtainen yrittäjätulo laskee viime vuodesta ja on tänä vuonna noin 1,25 miljardia euroa.  Yrittäjätulo säilyy kuitenkin viiden viimeisimmän vuoden keskiarvon tasolla. Tuotantokustannukset ovat kääntyneet jälleen nousuun, kun taas markkinatuotot pysyvät jotakuinkin viime vuoden tasolla. Yrittäjätulon ennakoidaan olevan laskusuuntainen myös ensi vuonna.

Kasvinviljelyssä matalat viljan hinnat ja viime vuotta pienempi sato supistavat tuotannon arvoa. Kotieläinsektorin tuotot kehittyvät eri suuntiin. Naudanlihassa tuotannon arvo kasvaa korkeiden tuottajahintojen vetämänä, siipikarjanlihassa kasvu taas perustuu tuotannon määrään. Maidolla ja sianlihalla tuottajahintojen lasku vähentää markkinatuottoja.

Koko ennuste verkossa ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous-syksy-2026/