Nälkä ja konfliktit muuttojen juurisyitä

Ihmiset muuttavat kotipaikoiltaan vapaaehtoisesti tai pakotetusti. Vaikka muuton syyt vaihtelevat, muuttajilla on usein samat tavoitteet: haetaan turvaa, toimeentuloa ja vakaita elinoloja itselle ja perheelle. Pakotetusti muutetaan usein alueilta, joilla vallitsee köyhyys ja heikko ruokaturva ja joissa aseellinen konflikti pahentaa tilannetta.

Ruokaongelmat ovat myös konfliktin taustatekijänä. Esimerkiksi Syyriassa viljasato jäi vuosina 2007−2010 heikoksi vähien sateiden takia, joten maaseudun ihmiset etsivät toimeentuloa kaupungeista. Ihmisten huolet ja tarpeet eivät saaneet vastakaikua epädemokraattiselta hallinnolta, mikä muiden syiden ohella laukaisi yhä jatkuvan sodan.

Pakkomuutot aiheuttavat jo itsessään ruokaongelmia. Toimeentulolähteiden ehtyessä ruuansaanti vaikeutuu. Kansainväliset järjestöt, kuten Maailman ruokaohjelma WFP ja kansainvälinen Punainen Risti auttavat konfliktien keskellä eläviä ja niiden alta paenneita ihmisiä toimittamalla ruoka-apua, avustuskuponkeja tai rahaa ruuan ostamiseen.

Vuonna 2016 WFP toimitti apua 82 miljoonalle ruokaa tarvitsevalle ihmiselle. Kolme neljäsosaa jaetusta ruoka-avusta hankittiin kehitysmaista, millä tuetaan paikallista maataloutta ja ruokaketjuja. Se vakauttaa osaltaan oloja ja tukee jälleenrakennusta. Samalla WFP joutui tasapainottelemaan määrärahojensa niukkuuden ja apuruuan riittävyyden ja ravitsevuuden varmistamisen välillä.

WFP:n selvityksen mukaan pakolaisiksi joutuneilla on usein päällimmäisenä toiveena päästä takaisin kotiin. Pitkille ja epävarmoille matkoille lähteminen ja vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa eläminen eivät ole ihmisten ensisijaisia tavoitteita.

Kymmeniä miljoonia kodittomiksi

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO raportoi, että konfliktien ja nälän takia kotoaan pois joutuneita oli 65 miljoonaa vuonna 2015. Heistä 21 miljoonaa siirtyi pakolaisina naapurimaihin, kolme miljoonaa haki turvapaikkaa vauraista maista, ja yli 40 miljoonaa siirtyi toisaalle oman maan sisällä.

Yksin Syyriassa noin 11 miljoonaa ihmistä on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi tai hakeutumaan naapurimaihin. YK:n pakolaisjärjestön mukaan vuosina 2011−2017 Eurooppaan saapui lähes miljoona syyrialaista turvapaikanhakijaa.

Pakkomuuttoja seuraava järjestö IMDC (International Displacement Monitoring Center) on arvioinut, että viimeisen kymmenen vuoden aikana joka vuosi on keskimäärin 26 miljoonaa ihmistä joutunut pois kotoaan vaikeiden luonnonolojen, kuten kuivuuden tai tulvan seurauksena.

Sään ääri-ilmiöt todennäköisesti yleistyvät ilmastonmuutoksen edetessä. Viimeisin El Niño -sääilmiö vähensi sateita Afrikassa vuosina 2015−2017, mikä vei erityisesti konfliktialueilla suuren osan väestöstä nälänhädän partaalle. Keväällä 2017 Afrikan sarven, Jemenin ja Pohjois-Nigerian alueilla arvioitiin olevan yli 20 miljoonaa ihmistä välittömän ruoka-avun tarpeessa.

Ruokaongelmat muuttojen syynä

Myös vapaaehtoisen muuton takaa voi löytyä ruokaturvaongelmia. Muuttuva ilmasto ja kasvavalle väestölle liian niukka viljelymaa voivat heikentää maatalouden mahdollisuuksia niin, että vaihtoehdoksi jää vain muutto. Työtä ei välttämättä löydy paikallisista kaupungeista, joten parempaa tulevaisuutta haetaan myös ulkomailta.

Vapaaehtoinen ja suunniteltu muutto maiden välillä voi olla myös myönteinen voima, joka tasapainottaa työmarkkinoita lähtö- ja tulomaissa. Muutto voi kohottaa lähtömaiden elintasoa, koska muuttajat lähettävät kotiin rahaa selvästi julkisia kehitysapurahavirtoja enemmän. Samalla uudet ajatukset ja teknologiat leviävät maasta toiseen.

Maapallolla asuu nyt noin 7,6 miljardia ihmistä. Tällä hetkellä väkiluku kasvaa vuodessa 83 miljoonalla. Jos kasvu jatkuu, ihmisiä ennakoidaan olevan vuonna 2030 jo 8,6 miljardia, vuonna 2050 lähes kymmenen miljardia ja vuonna 2100 yli 11 miljardia. Väestönkasvun myötä konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen sekä kestävä ruokaturva ovat entistä tärkeämpiä.