Elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyvien syöpävaarallisten yhdisteiden merkitys suomalaisten terveydelle on vielä epäselvä

Elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyviä vierasaineita eli prosessikontaminantteja muodostuu, kun elintarvikkeita kuumennetaan, savustetaan tai fermentoidaan. Syöpävaaralliset prosessikontaminantit ovat merkityksellisiä, koska ne voivat aiheuttaa mutaatioita eli vaurioita perimään. Mutaatiot voivat johtaa syövän syntyyn. Periaatteessa jo muutama molekyyli riittää aiheuttamaan syövän.

Todellisuudessa syövän synty on monimutkainen prosessi, jossa elimistön korjausmekanismeilla on monta mahdollisuutta estää se. Riskinarvioinnissa ei kuitenkaan voida määrittää annostasoa, joka ei aiheuttaisi syöpää, joten myöskään hyväksyttävää päivittäistä annosta (ADI) ei voida arvioida. Altistus voidaan kuitenkin suhteuttaa kemikaalin annokseen, joka aiheuttaa syöpää koe-eläimillä.

Oheisessa taulukossa on listattu keskeisiä syöpävaarallisia prosessikontaminantteja. On huomattava, että elintarvikkeen korkea pitoisuus ei aina tarkoita, että elintarvike olisi myös merkittävä altistuslähde. Altistus on ruuankäytön ja elintarvikkeen pitoisuuden tulo. Suurikin pitoisuus voi johtaa pieneen altistukseen, jos elintarvikkeen käyttö on pientä.

Kaikki oheisen taulukon yhdisteet on todettu syöpävaarallisiksi eläinkokeissa, joissa annostaso on huomattavasti korkeampi kuin altistus ihmisillä ruuan kautta. Sen sijaan julkaistua tutkimusnäyttöä ihmisillä (epidemiologiset tutkimukset) on niukasti.

Taulukon elintarvikeperäisistä yhdisteistä on riittävästi tietoa vain heterosyklisten amiinien saannin yhteydestä paksusuolen suureen syöpäriskiin. On mahdollista, ettei sellaisia tutkimustuloksia ole julkaistu, joissa ei ole löydetty yhteyttä muiden prosessikontaminanttien saannin ja syöpäriskin välillä (ns. julkaisuharha).

Vaikka suurikin riski havaittaisiin, se ei vielä tarkoita, että yhdisteen kansanterveydellinen merkitys olisi suuri, jos altistus aineelle on vähäistä. Kansanterveydellinen merkitys voi olla vähäistä myös, jos aine lisää vain vanhojen ihmisten syöpien ilmaantuvuutta, jolloin altistuksen tautitaakka on pieni. Siksi tarvitaan myös prosessikontaminanttien tautitaakan arviointia.

Prosessikontaminanttialtistuksen terveyshaittoja

Ruokaviraston Riskinarviointiyksikössä on jo tehty akryyliamidiin ja PAH-yhdisteisiin liittyvää epidemiologista tutkimusta ja riskinarviointia. Akryyliamidin altistuksen todettiin olevan suurinta 3-vuotiailla. Heillä suurimmat altistuslähteet olivat laatikkoruuat (kiusaukset), keksit sekä ranskanperunat ja paistetut perunat. Aikuisilla suurimmat altistuslähteet olivat sen sijaan kahvi, laatikkoruuat ja ruisleipä.

Akryyliamidialtistuksen yhteyttä syövän riskiin tutkittiin tupakoivilla miehillä. Keuhkosyövän riski oli suurinta runsaasti akryyliamidia saavilla. Akryyliamidin saanti ei liittynyt muiden syöpien riskiin.

PAH-yhdisteiden riskinarviointi 3–6-vuotiailla lapsilla valmistuu syksyllä. Riskinarvioinnin johtopäätös on, että altistuminen PAH-yhdisteille ravinnon kautta lapsilla on vähäistä. Myös PAH-altistukseen liittyvä syöpäriski on pieni.

*************************************************

BIKE on ainutlaatuinen altistuksenarvioinnin työkalu

Prosessikontaminanttialtistusta voidaan arvioida Ruokaviraston Riskinarviointiyksikössä kehitetyllä tilastollisella BIKE-ohjelmistolla. BIKE (altistus mikrobiologisille ja kemiallisille elintarvikevaaroille) arvioi altistusta useista saantilähteistä kerralla yhdistämällä elintarvikkeen pitoisuusaineiston ja ruuankäyttöaineiston. Näissä aineistoissa on havaintoja yksittäisten elintarvikkeiden kemikaalien pitoisuuksista ja yksittäisten ihmisten yksittäisten elintarvikkeiden käyttömääristä.

Ruuankäyttöaineistossa on myös tieto tutkimisessa olleiden ihmisten painoista, sillä altistus lasketaan ruumiinpainokiloa kohden (mg/ruumiinpainokilo/päivä). Kustakin aineistosta lasketaan ensin jakaumia elintarvikkeiden pitoisuuksille ja painokiloa kohden lasketuille elintarvikkeiden käyttömäärille.

Jakaumien arvioinnissa käytetään niin sanottua todennäköisyyspohjaista mallintamista. Lopuksi pitoisuus- ja elintarvikkeiden käyttömääräjakaumat yhdistetään, jolloin tulokseksi saadaan kemikaalin altistuksen jakauma. Jakaumasta voidaan arvioida esimerkiksi altistuksen keskiarvo ja mediaani tai niiden osuus, jotka ylittävät hyväksyttävän saannin rajan.

******************************

Elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyvien syöpävaarallisten vierasaineiden epidemiologia ja riskinarviointi

Ruokaviraston Riskinarviointiyksikössä on alkanut projekti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Siinä yhdistetään epidemiologista tutkimusta perinteiseen elintarvikkeiden kemialliseen riskinarviointiin.

Projekti kestänee kymmenen vuotta. Tuloksia julkaistaan sitä mukaa, kun niitä valmistuu ja päivitetään sitä mukaa, kun vaaratiedot (mekanismit, kohde-elimet, annosvaste, annoskuvaaja, epidemiologiset tutkimukset) ja elintarvikkeiden pitoisuustiedot muuttuvat tai kun uusia ruuankäyttötietoja saadaan.

Projektin osa-alueet:

  • Prosessikontaminanttien saannnin yhteys syöpien riskiin kahdessa epidemiologisessa ruuankäyttöaineistossa (Autoklinikkatutkimus 1957–59 ja Syövänehkäisytutkimus 1982–88).
  • Prosessikontaminattialtistus suomalaisilla aikuisilla ja lapsilla.
    • Elintarvikkeiden prosessikontaminanttipitoisuudet kirjallisuudesta ja Ruokaviraston analyyseistä.
    • Ruuankäyttöaineistoina on FinRavinto– ja mahdollisesti DAGIS-aineistot (Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen päiväkodeissa, 2016 alkaen).
    • Tilastollinen mallintaminen BIKEllä.
  • Prosessikontaminanttialtistukseen liittyvä syöpien tautitaakka.
    • Epidemiologisista tutkimuksista saadun altistuskohtaisen syöpäriskin ja väestön altistumisjakauman avulla lasketaan tautitaakka.
  • Vierasainelainsäädännön (2006 alkaen) vaikutus syöpien ilmaantuvuuteen valikoiduissa EU- ja ei-EU-maissa.
    • Ajallinen yhteys syöpien ja epämuodostumien ilmaantuvuuteen ja vierasainelainsäädännön välillä valituissa EU- ja ei-EU-maissa.
  • Annosvasteen arviointi
    • Miten eläinkoeaineistojen ja epidemiologisten aineistojen tuottamat tulokset yhdistetään annosvasteeksi?
    • Ravitsemusepidemiologiset aineistot eivät yleensä tuota tarkkaa absoluuttista altistumistietoa, vaan panevat osallistujat järjestykseen altistumisen suuruuden mukaan.
    • Yksi vaihtoehto on käyttää epidemiologisten tutkimusten tuloksia aineiden priorisoinnissa.
  • Syöpäriskin luonnehdinta
    • Liittyykö prosessikontaminanttiin syöpäriski, kun otetaan huomioon nykyinen altistus väestöstä?

Kommentit

Jätä kommentti