Pakkaaminen on ajateltava uusiksi

Tulevaisuuden pakkausratkaisujen tulee toimia sekä ihmisten että maapallon kannalta. Mikä sitten on viisasta pakkaamista?

Elintarviketeollisuuden kannalta muovi on ollut keskeinen pakkausmateriaali. Nyt haetaan vimmatusti rinnalle korvaavia vaihtoehtoja toisaalta EU:n tahtotilan vuoksi, toisaalta maailman muuttumisen vuoksi.

Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä sanoo, että kullakin ajalla on omat kulutusmallinsa, johon ihmisten arki vaikuttaa. Pakkaaminen taas mukautuu ihmisten arkeen ja juhlaan.

Joissakin elintarvikkeissa on kymmenen päivän säilyvyysaika, vaikka ne on tarkoitettu heti käytettäviksi. – Meillä on jonkin verran laadullista ylipakkaamista, tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo. Kuva: Eeva Vänskä

Tätä tutkii strategisen tutkimuksen neuvoston Package Heroes -projekti. Neuvosto toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Sen tehtävänä on rahoittaa pitkäjänteistä tutkimusta, jolla saadaan ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin.

− Se, miten elämme arkeamme, määrittää sitä, miten kulutamme. Tuotepakkaus on tavallaan arjen ulostulo, joka kertoo esimerkiksi perhekoosta, työelämän vaatimuksista, ikärakenteesta ja elämäntavoista.

Kaupungistumisen jatkuminen johtaa moniin asioihin, kuten erilaisiin kulutusalueisiin ja sitä myötä erilaisiin pakkauksiin.

− Olemme eläneet tehotaloudessa, jossa automarketista haetaan iso määrä ruokaa kerralla. Toisaalta rinnalle on ilmaantunut lähitalous, jonka myötä lähikaupassa voi käydä milloin tahansa. Samaan aikaan palvelutalous lisääntyy, ja esimerkiksi kotiin tilataan entistä enemmän ruokaa.

Vaikeaa hahmottaa

Pakkaus kuvataan ympäristön kannalta yleensä jäteongelmana. Siksi pakkausten kierrätyksen järjestäminen ja pakkausmateriaalin käytön hiilijalanjälki kiinnostavat. Ali Harlin muistuttaa, että oikea pakkaaminen vähentää ruokahävikkiä. Asiat eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia.

− Pakkaamisen terminologia on epäselvää, sääntely monisäikeistä ja kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa, vaikka juuri kokonaiskuvaa pitäisi ymmärtää. Erityisesti ruuan pakkaaminen on myrskyn silmässä, sillä ruuan pakkaaminen kasvaa ja on aiheuttanut ympäristöhaasteita.

Lopulta pitää miettiä, mitä on materiaalitehokas ruoka, sillä se on ehto ruuan saatavuuden turvaamiseksi.

− Kierrätysmuovit ja biohajoavat muovit vastaavat eri kysymyksiin. Tarvitsemme useita materiaaleja eri käyttöihin.

Ruuan jakelujärjestelmän ehto on luotettavuus ja turvallisuus. Tunnistettavalla ja säilyvyyden takaavalla pakkauksella on suuri merkitys. Pakkaus on olennainen osa tuotetta, ja niin se pitäisi mieltää.

Voidaanko muovi korvata kokonaan?

− Osassa tuotteita voidaan, osassa todennäköisesti korvataan, ja osassa ei voida korvata. Muovin käyttö vähenee tuotteissa, jotka ovat lyhytikäisiä, kuten tarjoilupakkaamisessa ja kaupasta ostetussa leivässä, joka menee heti kulutukseen, Harlin sanoo.

Monia materiaaleja

Harlinin mukaan pitää kysyä, saako kierrätettyä materiaalia käyttää elintarvikkeen pakkaamisessa. Samaan aikaan EU käskee kierrättämään, ja tämä yhtälö pitää ratkaista. Ratkaisu on todennäköisesti tekninen.

− Uskon siihen, että elintarvikkeita pakataan entistä enemmän usean materiaalin muodostamiin pakkauksiin esimerkiksi niin, että pakkauksen runko on kierrätysmateriaalia ja loppu muovia.

Toisaalta siinäkin on tulkintaeroa, luetaanko pinnoitettu kartonki muoviksi vai ei.

− Lainsäätäjä ei meinaa pysyä perässä alan muutoksissa. Antaisin ohjeeksi, että säätäkää tavoitteita, älkää ratkaisuja. Kaikilla eri elementeillä voidaan säätää tilannetta. Mitä useampia keinoja pakkauksen valmistajalla ja elintarviketeollisuudella on käytössä, sen varmemmin saavutetaan tavoitteet, Harlin vakuuttaa.

On jo olemassa täysin puupohjaisia pakkauksia vähittäismyytäville elintarvikkeille. Varsinkin lyhytikäisissä tuotteissa puupohjaisten pakkausten osuus kasvaa varmasti. Mitä pitempi säilytysaika on, sitä enemmän muovista on hyötyä.

− Voisimme tietysti myös kääntää kelloja taaksepäin ja miettiä uudestaan metallia tai lasia. Metallin voisi keksiä uudelleen, eräänlaiseksi palautettavaksi ikipakkaukseksi. Esimerkiksi vakioteräsmuki olisi helppo

valmistaa. Voidaan tietysti kysyä, olisiko metallia käyttävä järjestelmä tehokas tai järkevä. Lasi taas oli vielä 1960-luvulla yleinen pakkausmateriaali. Kyllä meillä vaihtoehtoja on.

Keinot ovat monet

EU on valinnut kierrätettävyyden ensisijaiseksi ratkaisuksi muovittomuuteen pyrittäessä. Toisaalta kuitumateriaalien riittävyyskin on rajallinen.

− Tarvitaan ratkaisuja monimuotoisen materiaaliperheen tunnistamiselle ja monikerroksisten materiaalien erottamiseksi.

Harlin viittaa pakkauksiin, joissa osa materiaalista on kierrätysmateriaalia, mutta johon on yhdistetty muovia. Kuluttajan kannalta tärkeää on pakkauksen kierrätettävyyden lisäksi helppo käyttö ja eri materiaalien helppo lajittelu.

− Lopulta pakkausratkaisun hyväksyttävyys muodostuu toisaalta teollisesta soveltuvuudesta ja ymmärrettävyydestä sekä toisaalta käytettävyydestä asiakkaalla. Sääntelyn kannalta taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ympäristön kannalta oikea kestävyys merkitsevät.

Harlin arvioi, että tulevaisuudessa kierrätettävyyden lisäämisen ja materiaalitehokkuuden lisäksi painoarvoa saavat pakkausten uudenlainen suunnittelu ja uusien kuitumateriaalien osuuden lisääntyminen.

− Tarvitsemme useampia pakkausratkaisuja eri ympäristöihin ja käyttötilanteisiin, Harlin summaa.


Package Heroes

  • Strategisen tutkimuksen neuvoston Package Heroes -projekti etsii erilaisia pakkauspalveluratkaisuja esimerkiksi biohajoavien ja kierrätettävien ratkaisujen tutkimisen kautta.
  • Suurimmat haasteet ovat muovipakkauksista syntyvä jäte ja toisaalta elintarvikkeiden säilyvyys.
  • EU:ssa syntyy vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta 59 prosenttia tulee pakkauksista.
  • Hanketta hallinnoi Suomen Akatemia, ja mukana on tutkijoiden lisäksi liike-elämän edustajia, viranomaisia ja kuluttajia. Hanke alkoi vuonna 2019 ja päättyy vuonna 2023.

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto kertoo, että kansallisen muovitiekartan toimenpiteisiin kuuluu muovin ympäristö- ja terveysvaikutusten tutkimuksen lisääminen. Kuva: Eeva Vänskä

Tiekartta muovin käyttöön

Kansallinen muovitiekartta valmistui viime syksynä, ja sen toimeenpano on käynnistymässä. Lähtökohtana on siirtyä kohti kestävää muovin kiertotaloutta.

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto kertoo, että tavoitteeseen pyritään kolmella pääkeinolla: vähentämällä haittoja, välttämällä turhaa kulutusta sekä kierrättämällä ja korvaamalla.

Taustalla vaikuttaa EU:n muovistrategia, joka on ollut voimassa tammikuusta 2018 alkaen.

− Strategia pitää sisällään joukon toimenpiteitä sekä lainsäädäntöä. Muovipakkausten kierrätettävyys tai uudelleen käytettävyys halutaan varmistaa vuoteen 2030 mennessä. Suomen muovitiekartta on osaltaan valmistautumista muuttuvaan EU-lainsäädäntöön, Saarnilehto täsmentää.

Kansallisessa muovitiekartassa on erilaisia toimenpidekokonaisuuksia. Monet toimenpiteet on jo käynnistetty laajan toteuttajajoukon voimin. Saarnilehto nostaa ensimmäisenä esiin roskaamisen vähentämisen.

− Muoviroska on lähes ikuista ja ongelma myös Suomessa. Roskan määrän vähentämiseksi on erilaisia keinoja, kuten kansalaiskampanjat, vapaaehtoiset sopimukset Green dealin tapaan sekä mahdollisen muoviveron käyttöönotto.

Tarkoitus on samalla vähentää kertakäyttömuovin käyttöä ja vauhdittaa perinteistä muovia korvaavien ratkaisujen käyttöönottoa.

− Kierrätetyn muovin ja biopohjaisten muovien lisääminen perinteisen, raakaöljystä valmistetun muovin sijaan kannattaa. Biohajoavuus on oikeastaan vielä eri asia, sillä biohajoavien muovien täytyy olla testattuja, eli täytyy tietää, miten ja missä olosuhteissa ne hajoavat.

Kierrätysketjun hahmotus on tärkeää. Meriroskan kannalta biohajoavuus voi olla hyvä asia, mutta siinäkin pitää tietää, miten muovi biohajoaa, jottei esimerkiksi kasvateta mikromuovin määrää.

Muovitiekartassa tärkeää on myös muovin talteenotto.

− Aiomme uudistaa muovin erilliskeräysvaatimuksia ja lisätä pakkausmuovin talteenottoa. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia kierrätysprosesseja, joilla jätemuovi saadaan myös uudelleen käyttöön, Saarnilehto listaa.

Muovin talteenottoa kemialliseen kierrätykseen tutkitaan.

− Teemme myös laajasti kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi merien roskaantumisen hillitsemiseksi. Tavoitteenamme on tuoda muovihaaste näkyvästi esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Lisätietoja:
https://muovitiekartta.fi/